Hanna-Marja Määttä

– Vanhusneuvostot ovat tärkeässä asemassa, kun kunnissa aletaan syksyn kuluessa valmistella vuoden 2019 budjetteja jotka vaikuttavat palveluihin, toteaa Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Marja Leena Makkonen.

Neuvostojen tulee Makkosen mukaan ottaa selkeästi kantaa vanhuspalveluiden talousarvioon.

– Vanhusneuvostot käyttävät kunnissa ikäihmisten ääntä vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla ja niille tulee myös antaa mahdollisuus toteuttaa tehtäväänsä. Ei riitä, että asioita tuodaan vanhusneuvostolle vain tiedoksi, totesi Makkonen puhuessaan keskiviikkona Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n 40-vuotisjuhlassa.

Hän muistutti siitä, että palvelujen ja asumisen haasteet ovat suuria silloin, kun väestö ikääntyy.

– Esimerkiksi kotihoito kehittyy ja lisääntyy. Entä henkilöstön riittäminen ja jaksaminen? hän kysyy.

Asiakkaita kuultava

Makkonen painotti, että kunnissa on myös tarkoin seurattava, mitä mieltä asiakkaat ovat hyvinvoinnin ja terveydenhoidon palvelujen toteuttamisesta.

ILMOITUS

– Vanhusneuvostojen tulee olla herkällä korvalla ja ottaa koppi epäkohdista tarvittaessa.

Makkonen muistutti, että olivatpa vanhusneuvostot kuinka aktiivisia tahansa, vanhus- ja vammaispalveluiden laajuus, saatavuus ja laatu voivat kärsivät, jos kunnat eivät lisää vanhuspalvelujen rahoitusta tarpeeksi.

– Yhteiskunta on niin vahva kuin sen tapa hoitaa heikoimmassa asemassa olevia kansalaisiaan. Jos heistä pidetään huolta ja väliinputoajia ei ole, niin silloin yhteiskunta ja sen palvelut ovat kohdallaan.

Eläkeläiset ry on puolueisiin sitoutumaton, Suomen vanhin, vuonna 1959 perustettu valtakunnallinen eläkeläisjärjestö. Se toimii eläkeläisten edunvalvojana, sosiaalisena yhteenliittymänä ja erilaisen kansalaistoiminnan foorumina. Sillä on eri puolilla maata 14 aluejärjestöä, 220 paikallisyhdistystä ja noin 29 000 henkilöjäsentä.