Jarkko Mänttäri

Valtion työpaikat ovat siirtyneet Uudellemaalle sitä mukaa kun palveluja ja henkilökuntaa on leikattu.

Valtion työpaikat on otettu tikun nokkaan aluepoliittisessa keskustelussa. Valtion työmarkkinalaitoksen analyytikko Juho-Pekka Jortama kertoo Kuntalehdessä että valtion budjetissa olevista 73 000 palvelusuhteesta Helsingissä sijaitsee 24 000. Espoossa ja Vantaalla näitä valtion työpaikkoja on yhteensä noin 4 000.

Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteinen osuus valtion työpaikoista on 38 prosenttia, vaikka hallitus toisensa jälkeen on pyrkinyt alueellistamaan ja hajasijoittamaan valtion työpaikkoja. Työpaikkatiedot ovat huhtikuulta 2018.

Viime vuoden lopussa Uudellamaalla oli yli 41 prosenttia valtion työpaikoista.

Hajasijoittamisen sijaan valtio on vähentänyt vuosien mittaan rajusti työntekijöitä.

Valtion työpaikkoja vähennetty rajusti

Hajasijoittamisen sijaan valtio on vähentänyt vuosien mittaan rajusti työntekijöitä. Kolmenkymmenen vuoden aikana porukkaa on vähennetty noin 140 000 työntekijää. Työntekijät ovat vähentyneet johtuen virastojen ja laitosten liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja kunnallistamisesta sekä säästö- ja tehostamistoimista 1990-luvun alussa ja 2000-luvulla.

ILMOITUS

Suurin henkilöstön leikkaus tapahtui 1990-luvun alussa laman aikana ja toinen finanssikriisin jälkimainingeissa vuoden 2008 jälkeen. Ylivoimaisesti eniten valtio työllistää turvallisuustoiminnan alalla eli yli 29 000 työntekijää viime vuonna. Yli 8 000 työntekijää on sekä elinkeinopalveluissa että valtiovarainhoidossa sekä vakuutus- ja rahoituspalveluissa.

Valtion henkilöstö on viimeisen seitsemän vuoden aikana vähentynyt Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta kaikissa maakunnissa. Väen vähentyessä valtion työpaikat ovat sen myötä keskittyneet Uudellemaalle.

Palvelut keskittyvät Uudellemaalle ja kaupunkeihin

Huoli alueellisesta eriarvoisuudesta liittyy myös palvelujen saatavuuteen. Ylen kyselyn mukaan kaksikolmannesta suomalaisista haluaa pitää koko maan asuttuna vaikka se merkitsisi valtion tukea palveluille.

Valtion linjana on ollut palvelujen vähentäminen maaseudulta ja syrjäseuduilla. Tämä kehitys – jos sitä voi edes sanoa kehitykseksi – on jatkunut yhtä pitkään kuin väkeä on vähennetty eli yli 30 vuotta.

Lakkautuslistalla on ollut muun muassa Postin ja Kelan toimipaikkoja ja VR:n asemia. Samaan aikaan myös pankit ovat vähentäneet rajusti palvelujaan ja keskittäneet niitä kaupunkeihin ja verkkoon.