Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Nykyhallitus ei ole vielä täysin saavuttanut tavoitettaan työllisyysasteesta, mutta uudet paineet odottavat työmarkkinoita ja seuraavaa hallitusta.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mukaan tavoitteena pitäisi olla 75–76 prosentin työllisyysaste seuraavan hallituksen aikana. Samansuuntaisia lukuja on esittänyt pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeriö.

Työllisyysaste lähentelee 72 prosenttia eli hallituksen asettamaa tavoitetta.

– Työllisyystavoitetta ei saavuteta pelkästään kustannuskilpailukyvyllä, vaan se edellyttää myös panostuksia koulutukseen, tutkimukseen, osaamiseen ja innovaatioihin, sanoo Rehn Helsingin Sanomien (31.7.) haastattelussa.

Työllisyysasteen parantaminen edellyttää kohtaanto-ongelman ratkaisemista.

Heinäkuun puolivälissä Suomen Pankin pääjohtajan aloittanut Rehn oli Sipilän hallituksen ministerinä. Hallitus on leikannut sekä koulutus- että tutkimusmäärärahoja.

Rehnin mukaan työllisyysasteen parantaminen edellyttää kohtaanto-ongelman ratkaisemista. Hän nostaa yhtenä ongelmana esiin sen, että työntekijät eivät ole valmiita muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn takia.

ILMOITUS

Työhön vaikka ei kannattaisikaan

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki arvioi, että velvoittava järjestelmä on eräs tapa pyrkiä varmistamaan, että työvoima allokoituu niihin uusiin työpaikkoihin, vaikkei työ aluksi kannattaisikaan hyvin.

Hän siis väläyttää keinoja, joilla työtä olisi otettava vastaan työttömyys- tai muun sosiaaliturvan menettämisen pelossa. Hän näkee myös palkanmuodostuksen tärkeänä asiana työllisyysasteen nostamisessa.

– Kiinnostavaa on verrata sen joustavuutta muihin maihin. Esimerkiksi kilpailukykysopimus on tässä suhteessa mielenkiintoinen. Nimellisten työvoimakustannusten alentumista nähdään harvoin missään, hän toteaa MustReadin haastattelussa.

Hetemäen mukaan palkanmuodostus on kokonaisuutena todennäköisesti joustavampaa Tanskassa ja Saksassa kuin Suomessa.

– Mutta mikä sitten selittää sen, että Ruotsissa on korkeampi työllisyysaste kuin Tanskassa? Palkanmuodostuksen joustavuuden ja työllisyyden välinen yhteys ei siis ole niin yksinkertainen.

Talouskasvu vakaata elleivät poliittiset epävarmuudet suista radalta

Rehnin arviot talouskasvusta ovat varovaisia. Hän ei näe kuitenkaan mitään suuria uhkia, että talouskasvu päättyisi nopeasti. Eurooppaan keskuspankki (EKP) ottaa sen sijaan onkeensa sijoittajien ja ekonomistien varoituksista, joiden mukaan euroalueella voi olla uusi kriisi.

Rehn pitää euroalueen talouden kasvunäkymiä edelleen vakaana. Työllisyys on kohentunut oleellisesti. Rehnin mukaan, ”vaikka talouden kasvuvauhti on hidastumassa, taantumaa ei ole näkyvissä, jos poliittinen epävarmuus ei suista myönteistä kehitystä”, hän toteaa Helsingin Sanomissa.

Hän arvioi, että euroalueella ollaan palaamassa lähemmäksi normaalia kasvuvauhtia.

Rehnin mukaan yksi poliittisista epävarmuuksista on ylivelkaantuneen Italian aikomukset kasvattaa julkisen talouden menoja kokonaiskysynnän lisäämiseksi. Italian tulisi Rehnin mukaan vähentää velkataakkaansa ja kasvattaa puskureita seuraavaa taantumaa varten.