Niinkin mielenkiinnottomalta kuulostava asia kuin aluepoliittinen keskustelu roihahti kesähelteellä. Keskustelun synnytti Ylen teettämä kysely, jonka mukaan neljä viidestä haluaa pitää maaseudun asuttuna vaikka valtion tuella.
Suuren enemmistön mukaan valtion pitää turvata palvelut siten, että koko maa pysyy asuttuna. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen tulkitseekin, että ”tavallisen kansan mielipide on tähän asti sivuutettu tai sitä ei ole otettu huomioon”.
Rahkonen tulkitseekin suomalaisten olevan vahvasti huolissaan alueellisen eriarvoisuuden lisääntymisestä. Ylen haastattelussa hän toteaakin, että julkisen vallan halutaan ohjaavan yhteiskunnan kehitystä ja sijoittavan toimintojaan muuallekin kuin Helsinkiin.
Sipilän kaudella kovimmilla kulukuurilla ovat olleet yliopistot ja ammattikoulu.
– Meillä ei haluta jättää yhteiskuntaa markkinavoimien riepoteltavaksi, Rahkonen tulkitsee.
Hallituksen politiikka lisää alueiden epätasa-arvoa
Kyselytutkimuksen tulkinta vahvaksi tueksi koko maan asuttuna pitämiselle ei saa tukea pääministeri Juha Sipilän politiikasta. Hallituksen politiikka on edennyt täysin päinvastaiseen suuntaan.
Tätä hallitus ei tunnista eikä tunnusta. Sipilä kirjoitti Twitterissä Ylen kyselyn tuloksista riemastuneena, että:
”Koko Suomi voidaan pitää asuttuna. Sitä suomalaiset haluavat. Työpaikat, koulutus ja palvelut tasapuolisina koko maassa tärkein perusta. Voisiko pääministeri lähettää vielä hurskastelevamaa viestiä?”
Koko Suomi voidaan pitää asuttuna. Sitä suomalaiset haluavat. Työpaikat, koulutus ja palvelut tasapuolisina koko maassa tärkein perusta. https://t.co/crWeD7mlyh
— Juha Sipilä (@juhasipila) July 23, 2018
Koulutuksen ja palvelujen tarjonnan epätasa-arvo syvenee hallituksen jäljiltä. Sen sijaan työpaikat ovat lisääntyneet ja hallitus on saavuttavansa tavoitteensa työllisyysasteen nostamisesta 72 prosenttiin.
Työllisyys paranee hallituksesta huolimatta
Merkittävin yksittäinen syy työpaikkojen lisääntymiseen on ollut nopea talouskasvu.
Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ennustepäällikön Janne Huovarin mukaan nopea työllisyyskasvu on ennen muuta seurausta hyvästä kansainvälisestä suhdannetilanteesta. Suomen talous on kasvanut vuodesta 2016 lähtien hyvää vauhtia.
Huovari arvioi, että hintakilpailukykyä parantaneilla matalilla palkkaratkaisuilla ja kiky-sopimuksella on luultavasti ollut jotain merkitystä. Tutkimustietoa tästä ei vielä ole vielä, kuten ei hallituksen työttömyysreformien eli työttömien kyykyttämisen vaikutuksista työllistymiseen.
Hallitus kaataa toki – tosiasioista piittaamatta – työllisyyden parantamisen omaan poliittisten pisteidensä laariin. Hallitus unohtaa kertoa, että se kohtelee myös työttömiä alueellisesti eriarvoisesti.
Sekä aktiivimalli että työpaikkojen pakkohaku kohtelevat syrjäseutujen ja taantuvien alueiden työttömiä eriarvoisesti.
Juna meni jo – muuttoliike suuntaa kaupunkeihin
Hallituksen jäljiltä koulutus eriarvoistuu. Sipilän kaudella kovimmalle kulukuurille ovat olleet yliopistot ja ammattikoulut. Jyrki Kataisen (kok) ja Alexander Stubbin (kok) hallitus leikkasi ammattikorkeakoulujen rahoitusta.
Rahkosen mukaan koulutus on avainasemassa, mutta hallituksen kokoonpanosta riippumatta se on leikannut koulutuksesta.
– Jos jollain alueella ei ole koulutuspaikkoja, kyllä nuoret lähtevät muualle, sanoo Rahkonen Ylelle.
Muuttoliikkeitä tutkivan valtiotieteen tohtorin Timo Aron mukaan kasvu-uralla ovat käytännössä vain alueet, joilta löytyy korkeakoulu, yliopisto tai ammattikorkeakoulun pääkampus.
Toukokuun alussa julkaistussa Kansan Uutisten jutussa Aro sanoo, että keskittymiskehityksessä on uutta, että samaan aikaan on voimakas supistumis- ja harvenemiskehitys. Nämä yhdessä lisäävät polarisaatiota.
Aron mukaan on myös yhä enemmän alueita, joissa vakinainen asutus on loppunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aron mukaan kuva Suomesta on ”aika karu” 10 – 15 vuoden päästä, jos kehitys jatkuu nykyisellään.
Tätä taustaa vasten pääministerin puhe koko maan tasapuolisesta kehittämisestä on falskia. Se on kaipuuta entisaikojen aidanvierustoille, johon ei ole paluuta. Kasvu tapahtuu kaupungeissa, ja sielläkin se keskittyy yliopistokaupunkeihin Seinäjokea lukuun ottamatta.
Entä miten käy Sipilän toivomille tasapuolisille palveluille?
Hallituksen ideologinen tavoite on ollut yksityistää palveluja. Suurin merkkipaalu tästä on sote-uudistus, jossa peruspalveluja siirretään kansainvälisten terveysjättien tehtäväksi.
Laskun tästä maksavat veronmaksajat valtion kautta. Tasapuolisten palvelujen saatavuus on ollut keskeinen ongelma koko hankkeen etenemisen kannalta. Perustuslakivaliokunta on jo kahteen otteeseen kyseenalaistanut palvelujen alueellisen tasapuolisuuden.
Hallitus on jättämässä perinnöksi syvästi eriarvoistavan sote-palvelujärjestelmän, mikäli hallituksen esitys etenee eduskunnassa. Kuntaliiton laskelmien mukaan hallituksen kaavailema kehysrahoitus leikkaisi juuri maakunnista 8–16 prosenttia sote-menoista.
Myös liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) johdolla tehty VR:n pilkkominen uhkaa maakuntien palveluja. Raideliikenteen kilpailuttaminen voi johtaa kannattamattomien – siis syrjäseutujen – yhteyksien häviämiseen.