Sinilevää on edelleen runsaasti Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolella sekä kauttaaltaan Suomenlahdella. Vahvimmat sinilevälautat ulottuvat Saaristomeren eteläosista Hangon eteläpuoliselle alueelle.
Selkämerellä avomerialueen sinilevälautta on siirtynyt hieman lähemmäs Suomen rannikkoa.
Tiedot käyvät ilmi SYKEn kaukokartoituksen satelliittitulkintojen ja Algaline-seurannan tuloksista sekä Rajavartiolaitokselta saaduista tiedoista.
Sinilevätilanne voi vaihdella nopeasti suuntaan tai toiseen
SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen ajelehtimisennusteen mukaan Suomenlahdella ja Selkämerellä sinilevämassojen ajelehtimissuunta on sunnuntai-iltaan saakka länteen. Ahvenanmeren levälautat liikkuvat luoteen suunnalle.
Järvi-Meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot painottuvat edelleen Suomenlahden ja Saaristomeren rannikoille. Loppuviikosta ilmoituksia runsaasta tai erittäin runsasta sinilevästä on tullut jälleen myös itäisen Suomenlahden rannikolta. Rannikoilla paikalliset erot sinilevätilanteessa voivat olla suuria ja sinilevätilanne voi vaihdella nopeasti suuntaan tai toiseen.
Utön saaressa sijaitsevan automaattisen kuvantamislaitteen lähettämien kuvien perusteella kasviplanktonyhteisössä alkaa olla runsaasti jo hajoamassa olevaa huonokuntoista levää.
Meriveden pintalämpötila on Ilmatieteen laitoksen mukaan Perämerellä 19–23, Selkämerellä 19–22, Saaristomerellä 21–24 ja Suomenlahdella 23–24 astetta.
Järvissä edelleen runsaasti sinilevää
Sinilevätilanne järvissä on jo viidettä viikkoa keskimääräistä huonompi. Helteinen ja tyyni sää sekä lämpimät järvivedet lisäävät runsaiden pintakukintojen esiintymisen riskiä.
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla sinilevätilanne on pääosin edellisten viikkojen kaltainen.
Uusilta kohteilta on tällä viikolla tehty havaintoja runsaista kukinnoista. Hieman sinilevää esiintyi 44:lla, runsaasti 14:lla ja erittäin runsaasti kolmella havaintopaikalla. Runsaat havainnot ovat pääosin järvissä, joilla on ollut aiempinakin vuosina leväongelmia. Vähäravinteisissa järvissä sinilevää on silmämääräisesti havaittavissa yleensä lyhyen aikaa.
Kansalaiset ovat ilmoittaneet useita levähavaintoja, jotka painottuvat Etelä-Suomeen.
Kansalaishavainnot tärkeitä
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-Meriwikissä kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia.
Järvi-Meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimavesien sinilevätilannetta yleisillä uimarannoilla valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaakin ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Varo sinileväistä vettä
Sinileväiseen veteen tulee aina suhtautua varoen, koska sinilevät voivat tuottaa useita erilaisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Sinileväinen vesi voi lisäksi aiheuttaa muun muassa iho- ja silmäoireita, pahoinvointia, flunssan kaltaisia oireita, kuumeilua tai allergisia reaktioita.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä on syytä ottaa yhteys Myrkytystietokeskukseen, lääkäriin tai eläinlääkäriin.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rannoille.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.