Ilkka Solanterä

Savonlinnan Oopperajuhlien järjestelyistä Olavinlinnassa huolehtii vuosittain lähes kuutisensataa vapaaehtoistyöntekijää.

Useimmat Savonlinnan Oopperajuhlien vapaaehtoistyöntekijät ovat paikallisten urheiluseurojen hyväksi talkootyötä tekeviä junnujen vanhempia. Oopperavieraat kohtaavat siisteihin pukuihin pukeutuneita, ystävällisiä ja hymyileviä järjestyksenvalvojia ja kansallispukuihin sonnustautuneita paikannäyttäjiä sekä ensiaputehtäviin rientäviä alan ammattilaisia.

Paikannäyttäjät kansallispuvuissaan pääsevät myös estradille kukittamaan ja antamaan tuoreet koivuvihdat esiintyjille ensi-illoissa. Jopa pressitoimistossa työskentelee muutama vapaaehtoinen. Monet tekevät työtään rakkaudesta oopperaan juhlien henkeä kiitellen ja sitä luoden.

Turvallisuutta vapaaehtoisvoimin

Monet tekevät vapaaehtoistyötään rakkaudesta oopperaan.

Petri Teittinen on ollut kolmenatoista kesänä vapaaehtoisena. Hän on Oopperajuhlien organisaatiossa turvallisuuden valvontahenkilökunnan päällikkö. Hänen alaisuudessaan käyskentelee linnassa yli kaksisataa vapaaehtoistyöntekijää. Toinen kutakuinkin samankokoinen ryhmä huolehtii järjestyksenvalvonnasta. Näin suuren joukon palkkaaminen olisi taloudellisesti kestämätöntä juhlaorganisaatiolle.

Tapasin sulavakäytöksisen, hymyilevän Teittisen jonottaessani Olavinlinnan sisääntulon turvatarkastukseen ennen oopperan alkua. Viime kesänä ennen presidentti Vladimir Putinin vierailua Oopperajuhlat otti käyttöön tiukat turvatarkastukset esityksiin saapuville. Tosin päätös käytännöstä oli tehty jo ennen tietoa Putinin vierailusta. Viime kesänä käytäntö hämmensi ja kasvatti jonoja, mutta tänä kesänä kaikki sujui jo hyvin.

– Maailman tilanne on nykyään sellainen, että myös Oopperajuhlien täytyy reagoida siihen. Turvatarkastukset ovat tätä päivää, ja yleisökin on lopulta suhtautunut kassien availemiseen luontevan positiivisesti. Ei terrorismin uhka ja muut kauheudet minua pelota, mutta joka päivä tämä on tiedostettava ja tarkkailtava kaikkea mahdollista esitysten aikana. Valitettavasti kaikkea voi sattua. Meidän tärkein tehtävämme on luoda esityksiin hyvä ja rento ilmapiiri ja taata, että kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi.

ILMOITUS

Urheilu ja kulttuuri kohtaavat vapaaehtoistyössä

– Teen tätä työtä paikallisen jääkiekon junioriseuran hyväksi ilomielin. Palkkaa minulle ei irtoa pennin latia, mutta seuralle maksetaan jonkin verran korvauksia. Juhlat on vuosittaiset talkoot urheiluseurojen hyväksi. Lähdin mukaan, kun omat lapset pelasivat junnuissa. Nyt he ovat jo sen iän ohittaneita, mutta minä olen halunnut jatkaa vapaaehtoistyöntekijänä. Täällä, usein kiistakumppaneina törmäävät urheilu ja kulttuuri kohtaavat molempia hyödyttäen, Teittinen tyytyväisenä selvittää.

Rakennusalalla työskentelevä Teittinen on työvuorossa Olavinlinnassa keskimäärin joka toisena esitysiltana.

– Kesä on niin kiivasta aikaa rakennusalalla, ettei oikein ole aikaa pitää kesälomia. Illat Olavinlinnassa tarjoavat hienoa vastapainoa ja irtiottoa palkkatyöstäni. Kun vetäisen puvun päälleni ja riennän linnaan, palkkatyön huolet ja murheet kaikkoavat. Vapaaehtoistyö upeassa ympäristössä käy hyvin lomasta. Oopperajuhlien organisaatiossa on hienoa porukkaa, nautin suuresti siinä mukanaolosta ja yhteistyöstä. Aionkin jatkaa tässä työssä niin kauan, kun vain fysiikkani kestää. Ei ole aikomustakaan jäädä sivummalle. Torikahvit ja Oopperajuhlat kuuluvat kesään, ei niistä voi luopua.

Hupaisiakin kommelluksia sattuu

Teittisen tehtävä on vastuullinen, hän joukkoineen vastaa linnan turvallisuudesta. Toimenpiteistä ei ole lupa puhua tarkemmin.

– Tehtävä on vaativa, mutta tähän asti kaikki on onneksemme sujunut hyvin. Meidän on oltava koko esityksen ajan, ennen sen alkua ja sen päättyessä näkyvillä mutta ei esillä. Tartumme heti tarvittaviin toimiin, jos on vaarana tapahtua jotakin turvallisuuteen liittyvää. Harvemmin tähän on ollut tarvetta. Huolehdimme myös siitä, että vaikeasti liikkuvatkin pääsevät turvallisesti paikoilleen katsomossa.

Tekevälle sattuu, eikä Teittinenkään ole kommelluksitta tehtävästään selvinnyt.

– Monenlaista on vuosien varrella sattunut, hän nauraen kertoo.

– Ehkä nololla tavalla hupaisinta oli, kun argentiinalainen tähtitenori José Cura konsertoi Savonlinnassa kesällä 2011. Hän kiirehti Olavinlinnaan ennen konserttiaan ilman lippua tai kulkukorttia. En tuntenut tätä suuruutta, ja eväsin hänen sisäänpääsynsä. Niinpä hämmentynyt tenori joutui soittamaan juhlien pr-päällikölle, että olisi ehkä syytä päästää hänet linnaan. Olisihan minun pitänyt hänet tunnistaa, komeilihan Curan valtava kuva koko kesän Savonlinnan katukuvassa.

Juhlilla vierailevien arvovieraiden turvallisuuden takaaminen vaatii myös jonkin verran erityistehtäviä. Asiaa helpottaa se, että heillä on aina omaakin turvallisuushenkilökuntaa mukanaan.

Jos muikkuateriointi ravintolassa on venähtänyt vähän pitkäksi ja alkudrinkkejä nappailtu liian tiuhaan tahtiin? Kunnon kekkulissa linnaan ei ole tulemista. Teittinen joukkoineen käännyttää hilpeän vieraan Tallisaareen Mustan Pässin kanssa aarioiden kajoa kuuntelemaan.

Savonlinna elää oopperasta

Oopperajuhlien merkitystä Savonlinnalle Teittinen ei osaa kyllin kiittää. Kymmenettuhannet suomalaiset ovat nähneet ensimmäisen oopperansa kesäisessä Savonlinnassa. Oopperajuhlilla turisteineen on myös erittäin merkittävä matkailullinen ja taloudellinen vaikutus koko Savonlinnan seutukunnalle.

Opettajainkoulutuksen lopettaminen koettelee muuttotappiosta kärsivää kaupunkia pahoin. Sen loppuminen vie 900 opiskelijaa pois Savonlinnasta. Vuokra-asuntokantaa pitää vähentää yli 550 asunnolla. Käytännössä tämä tarkoittaa lukuisten vuokratalojen purkamista. Jos Savonlinna ei saa lainkaan uusia aloituspaikkoja opiskelijoille, vuokrataloyhtiöiden tervehdyttämiseksi tarvittaisiin yli 19 miljoonaa euroa.

– Me savonlinnalaiset näemme vuodessa yhdentoista kuukauden ajan, miten hiljainen kaupunki on. Oopperajuhlat on elinehto Savonlinnalle varsinkin nyt, kun luokanopettajan, kotitalousopettajan, käsityönopettajan ja lastentarhanopettajan koulutukset ja alan hallinto siirtyvät Savonlinnasta Joensuuhun. Myös Savonlinnan Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos siirtyy Joensuuhun ja se yhdistyy osaksi kauppatieteiden laitosta ensi vuoden alusta lukien. Tämä harmittaa ja huolestuttaa, mutta Savonlinna on niin vanha kaupunki, että ei tämäkään kaupunkia kaada. Oopperajuhlien lisäksi kaupungin elävänä pitämiseksi tarvitaan paljon muutakin, mutta juhlat on vankka tukipilari kuin 1400-luvulla rakennettu Olavinlinna ikään.

Juhlien ensivaikutelma on tärkeä

Savonlinnalaiset suhtautuvat Teittisen mukaan pääsääntöisesti positiivisesti Oopperajuhliin.

– Jonkin verran soraääniä on kuulunut, mutta aina, kaikkialla ja kaikestahan naristaan. Toivon mukaan kaikki poliittiset päättäjätkin ymmärtäisivät juhlien arvon ja merkityksen. Yritän omalla tavalla toimia kaupungin hyväksi, tässä vapaaehtoistyössä, niin kuin sadat muutkin vapaaehtoiset yli puoluerajojen.

Yllättäen Teittinen ei tunnustaudu sen suuremmaksi oopperan ystäväksi. Hänestä on kuitenkin mielenkiintoista seurata maailmantähtien esiintymistä, kun töiltään ehättää.

– Esiintyjiä on hienoa tavata. Useimmat ovat todella hienoja ihmisiä, eivätkä millään tavoin tuo esille itseään. Oopperajuhlien ensi kauden jälkeen johdosta väistyvää Jorma Silvastia Teittinen kiittelee vuolaasti.

– Hänen kanssaan on ollut hienoa työskennellä. Silvasti on tuonut juhlille korkeatasoisia oopperoita ja luonut tänne todella hyvän hengen. Hyväntuulisella taiteellisella johtajalla on myös aina aikaa vaihtaa kuulumisia niin henkilökunnan kuin vieraidenkin kanssa.

Teittisen motto työssään, jota hän alaisilleenkin tolkuttaa, on että eivät vapaaehtoistyöntekijät kenenkään oopperailtaa voi pelastaa, mutta pilata sen voivat jo turvatarkastuksia tehtäessä.

– Ensivaikutelma esityksiin tultaessa on tärkeä. Oopperajuhlavieraiden pitää tuntea olonsa tervetulleeksi.

Juttua korjattu 14.35. Jorma Silvasti väistyy Oopperajuhlien johdosta vasta ensi kauden jälkeen.