Brittiläisen ympäristöjärjestö Global Witnessin mukaan viime vuonna murhattiin 207 ympäristöaktivistia.
Pahin tilanne oli Latinalaisessa Amerikassa, jossa tehtiin murhista 60 prosenttia. Suurin osa niistä Brasiliassa, jossa vuonna 2017 tapettiin 57 ihmistä ympäristö- tai maankäyttökiistojen vuoksi.
Presidentti Michel Temer ja hänen edeltäjänsä Dilma Rousseff heikensivät ympäristönsuojeluun tähtääviä lakeja ja antoivat teollisuudelle aiempaa vapaammat kädet käyttää luontoa hyväkseen. Paikallisyhteisöt sen sijaan ovat menettäneet äänivaltaansa huolimatta siitä, että Brasilian lainsäädännössä alkuperäiskansojen oikeudet esi-isiensä maihin tunnustetaan.
Yhdistelmä, johon kuluvat runsaat luonnonvarat, suuri alkuperäisväestö ja yleinen korruptoituneisuus, on yhdessä maanomistuskiistojen kanssa vaarallinen yhdistelmä ympäristöaktiiveille.
Al Jazeeran siteeraaman YK:n erikoisraportoija John Knoxin mukaan Latinalaisen Amerikan sisäsyntyinen korruptio ruokkii vihamielistä suhtautumista ympäristönsuojelijoihin.
Brasilian alkuperäisasukkaista moni on edelleen suoraan riippuvainen metsien tai vesistöjen luonnonvaroista. Heidän kohtalonsa on jäädä usein yritysten ja maataloustuottajien jalkoihin. Knoxin mukaan yritysten tai valtion halutessa hyödyntää luonnonvaroja maissa, joissa lainsäädäntö on heikkoa, seurauksena on usein väkivalta tai pahimmillaan murhat.
FARCin jättämistä alueista kiistoja Kolumbiassa
Kolumbiassa tapettiin viime vuonna ainakin 24 ympäristöaktivistia. Vuonna 2016 sissiliike FARCin ja Kolumbian hallituksen solmima rauhansopimus on heikentänyt ympäristönsuojelijoiden tilannetta. FARCin aiemmin hallussaan pitämille alueille on tullut runsaasti uusia ihmisiä ja yrityksiä, joiden tavoite on pitkään rauhassa olleen luonnon hyödyntäminen taloudellisesti. Parin viime vuoden aikana on Kolumbiassa murhattu yli 300 ympäristöaktivistia.
Suhteellisesti eniten murhat lisääntyivät Meksikossa, jossa niitä tehtiin kolme vuonna 2016 ja vuotta myöhemmin jo 15. Erityisen vaarallisia olivat alueet, joilla huumekartellit toimivat.
Filippiineillä aktivisteja tapettiin enemmän kuin koskaan ennen yhdessäkään Aasian maassa. Yhdistelmä, johon kuuluvat runsaat luonnonvarat, suuri alkuperäisväestö ja yleinen korruptoituneisuus, on yhdessä maanomistuskiistojen kanssa vaarallinen yhdistelmä ympäristöaktiiveille.
Filippiinien tilanne on aina ollut Aasian pahimpia, mutta presidentti Rodrigo Duterten aikana se on heikennyt entisestään. Syynä on raportin kirjoittaneen Ben Leatherin mukaan ihmisoikeustilanteen yleinen heikkeneminen Duterten hallintokaudella. Tappoihin on syyllistynyt Filippiinien armeija, joka muun muassa hääti 200 ihmistä asuinsijoiltaan kahvitilan lisääntyneen tilantarpeen vuoksi. Häädössä menehtyi kahdeksan kyläläistä.
Ympäristöaktivistien murhiin syyllistyneet tuomitaan teostaan vain harvoin, koska sangen usein maan hallituksella tai korruptoituneilla virkamiehillä on oma lehmä ojassa. Jopa joka neljännessä tapauksessa murhiin ovat syyllistyneet joko poliisin tai armeijan edustajat. Global Witnessin mukaan 92 prosenttia ympäristöaktivistien murhiin syyllistyneitä jää ilman syytettä.