Lehtikuva/Mikko Stig

Kausitasoitettu työllisyysaste on 71,8 prosenttia.

Talouden noususuhdanne ja kesätyöpaikkojen avautuminen näkyvät kesäkuun työllisyystilastoissa. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysaste nousi 75,5 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 72,5 prosenttia. Kun kausi- ja satunnaisvaihtelut poistetaan, työllisyysaste oli 71,8 prosenttia.

Tilastokeskuksesta kerrotaan, että kesäkuussa ylitettiin viimein vuoden 2008 kesäkuun työllisyysaste. Tuolloin työllisiä oli työvoimasta 74,4 prosenttia.

Lyhytaikaiset aktivointikeinot eivät välttämättä tepsi pitkäaikaistyöttömyyteen.

1990-luvun alun huippulukuihin on vielä matkaa, sillä kesäkuussa 1990 työllisyys oli 79,6 prosenttia. Eniten koheni nuorten työllisyys. 15–24-vuotiaiden työllisyys nousi seitsemän prosenttiyksikköä, liki 61 prosenttiin.

Nuorisotyöttömyys, eli työttömien osuus työvoimasta, oli kesäkuussa 14 prosenttia. Se on liki kahdeksan prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin.

ILMOITUS

Tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan työttömyys väheni 23 prosenttia ja piilotyöttömyys 17,5 prosenttia.

Vielä 77 000 pitkäaikaistyötöntä

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä väheni 27 prosentilla. Yli vuoden työttömänä oli kesäkuussa ollut 77 100 ihmistä.

Yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden tilanne koheni vähemmän, Tilastokeskuksen mukaan 15 prosentilla. Työttömänä oli kaikkiaan 96 000 yli 50-vuotiasta.

Vaikka yli 50-vuotiaista työttömistä työllistyi aiempaa useampi, 55–64-vuotiaiden miesten työttömyys paheni jonkin verran entisestään, yli kaksi prosenttiyksikköä.

TEM:n mukaan kesäkuun lopussa 114 000 henkilöä oli aktivointimallin mukaisissa palveluissa, eli palkkatuella, työvoimakoulutuksessa, työkokeilussa tai opiskelemassa omaehtoisesti.

Toimialoittain isot vaihtelut

Toimialoittain työllisyyskehitys vaihteli suuresti vuoden toisella vuosineljänneksellä. Eniten työllisyys kasvoi koneiden ja laitteiden huollossa ja asennuksessa, liki 19 prosenttia. Toiseksi eniten työllisyys koheni sosiaalihuollon avopalveluissa, liki 11 prosenttia.

Työllisyys heikkeni etenkin sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi-, viemäri- ja jätevesihuollossa (-21 prosenttia). Työllisyys väheni myös rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä taiteissa, viihteessä ja virkistyksessä.

”Nyt pitkäaikaistyöttömyyden kimppuun”

Nyt hallituksen pitäisi tarttua pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisemiseen, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen.

Jollei pitkäaikaistyöttömyyttä saada taitettua, siitä tulee pysyvä este työttömyyden nousulle.

Tiainen huomauttaa, että pitkäaikaistyöttömyyteen eivät tepsi sanktiot.

– Nämä ihmiset ovat työttöminä siksi, ettei heidän osaamiselleen ole kysyntää tai heidän ikänsä on liian korkea.

Lyhytaikaiset aktivointikeinot eivät välttämättä tepsi. Jos huonosti käy, pitkäaikaistyöttömyys voi katketa hetkellisesti, mutta jatkua sen jälkeen entisellään.

– Pitkäaikaistyöttömyys muuttuisi toistuvaisuustyöttömyydeksi, Tiainen sanoo.

Mikäli pitkäaikaistyöttömät saataisiin koulutettua ja töihin, Tiaisen mukaan kestävyysvajekin ratkeaisi.

”Välietappi on tavoitettu”

Hallitus on saavuttanut toisen tavoitteensa eli 110 000 uutta työpaikkaa. Tiaisen mukaan tämä on vasta puolet siitä, mitä tarvitaan kestävyysvajeen korjaamiseksi ja eläkejärjestelmän vahvistamiseksi.

Alun perin hallituksen työllisyystavoitteeksi esitettiin 75 prosenttia, mutta ministeriössä pidettiin 72 prosenttia todennäköisempänä.

Jotta 75 prosentin työllisyys tavoitettaisiin, seuraavan hallituksen pitää ottaa kunnianhimoisempi tavoite.

Työpaikoissa tavoite olisi vain 100 000 uutta työpaikkaa, mutta sen saamiseksi pitkäaikaistyöttömät pitäisi saada töihin.