Petteri Tolvanen / WWF

WWF vastustaa maa- ja metsätalousministeriön esitystä asettaa itämerennorpan pyyntikiintiö Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella kolmeensataan yksilöön eli samalle tasolle kuin edellisenä metsästysvuonna.

WWF:n mielestä esitetty pyyntikiintiö on edelleen liian suuri Perämeren kannan kokoon nähden.

Metsästyskiintiötä perustellaan norpan kalastukselle aiheuttamilla vahingoilla. WWF on toistuvasti muistuttanut lausunnoissaan, että nimenomaan norpan aiheuttamien kalastusvahinkojen merkittävyydestä ei ole saatu näyttöä, vaikka asiaa on tutkittu sekä Suomessa että Ruotsissa.

Itämeren norppakanta on pirstoutunut neljälle lisääntymisalueelle, joista ainoastaan Perämeren osakanta ylittää 10 000 yksilön rajan. Vain sitä suuremmassa kannassa varovainen pyynti on Itämeren suojelukomission (HELCOM) mukaan mahdollista. Perämeren norppakannan tarkka koko on tällä hetkellä kuitenkin epäselvä.

– Ministeriön esityksen lähtökohta, että laskentatiedot osoittaisivat itämerennorppia olevan Perämerellä yli 20 000 yksilöä, perustuu vain yhden, jääoloiltaan hyvin poikkeuksellisen vuoden laskentatulosten tulkintaan, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Uudemmat laskennat ovat hänen mukaansa antaneet selvästi pienempiä lukuja.

ILMOITUS

300 norpan kiintiö liian suuri

Perämeren norppakanta on Suomen ja Ruotsin yhteinen. Ruotsi on tyytynyt 130 norpan pyyntikiintiöön. Kestävä kiintiö Suomessa olisi WWF:n mielestä korkeintaan puolet nyt esitetystä eli 150 norppaa.

– 300 norpan kiintiö Suomessa ei ole varovaista pyyntiä, kun samassa kannassa on myös Ruotsin 130 lupaa, Tolvanen sanoo.

Tulevaisuudessa myös ilmaston lämpeneminen uhkaa itämerennorppaa yhä enemmän.

– On tärkeää saada norppakanta kasvamaan mahdollisimman vankaksi, sillä jäätalvien heikentyessä sen poikiminen vaikeutuu yhä enemmän myös Itämeren pohjoisimmassa kolkassa Perämerellä, sanoo Tolvanen.

Suomen riistakeskus valmistelee parhaillaan Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelman päivittämistä. WWF esittää, että itämerennorpan osalta suunnitelman lähtökohdaksi otetaan kannan vahvistaminen.

Suojelu edellä edettävä

– Norpan suhteen tulee edetä suojelu edellä, sanoo Tolvanen.

Hän jatkaa, että norppa on jäästä ja lumesta riippuvainen arktinen hylje.

– On tehtävä kaikki voitava norppakannan elinvoiman turvaamiseksi, jotta se voi säilyä ilmaston lämpenemisen tulevaisuudessa yhä enemmän heikentämässä jääympäristössä.

Norppa on aikanaan ollut Itämeren runsaslukuisin hylje. Sata vuotta sitten itämerennorppia oli metsästystilastoista arvioituna noin 200 000 yksilöä. Pitkään kestänyt liiallinen pyynti ja ympäristömyrkkyjen aiheuttama lisääntymiskyvyttömyys romahduttivat kannan 1900-luvun loppuun mennessä muutamaan prosenttiin alkuperäisestä.

WWF:n lausunto luonnoksesta MMM:n asetuksiksi koskien hallin, itämerennorpan ja euroopanmajavan metsästystä metsästysvuonna 2018-2019.