Seura-lehti on tutkinut työttömyyslukuja tavanomaista tarkemmin ja päätynyt lopulta useampaan lopputulokseen laskutavasta riippuen.
Työttömyysaste nousee Tilastokeskuksen ilmoittamasta toukokuun 9,3 prosentin lukemasta 14 prosenttiin, jos Tilastokeskuksen ilmoittamaan, haastattelututkimuksena tehtävässä työvoimatutkimuksessa saatuun 261 000 työttömään lisätään piilotyöttömät 122 000, jolloin työttömiä on yhteensä 383 000.
Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen rekisteritiedon mukaan työttömiä oli 242 000, joiden lisäksi 100 700 henkilöä oli palkattomissa työvoimapalveluissa, joten työttömyyden kokonaisluku oli 342 700. Tällä tavalla päästään 12 prosentin työttömyysasteeseen.
Jos asiaa katsotaan Kelan ja Finanssivalvonnan yhteistilastosta käsin, työttömyysturvan saajia on yhteensä 350 000 henkilöä. Siitä päästään 12,5 prosentin työttömyysasteeseen.
Yli 500 000 tekee ilmaista työtä
Seura-lehti on tehnyt enemmänkin kiinnostavia laskelmia työttömyyden ympäriltä. Tilastotietoja yhteen laskemalla lehti on päätynyt siihen, että jopa 514 444 suomalaista tekee vuosittain ilmaista työtä. Tämä ilmaistyö paisuttaa piilotyöttömyyttä ja vaikuttaa työttömyysprosenttiin.
Ilmaisen työn talkoisiin osallistuvat eniten ammattikoulujen opiskelijat. Viime vuoden aikana peräti 327 734 opiskelijaa teki palkatonta harjoittelua. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 70 prosenttia eli 98 554 opiskelijaa osallistui tähän palkattomaan harjoitteluun.
Opiskelijoiden lisäksi työkokeilijoita oli palkattomissa töissä yhteensä 44 850 ja kuntouttavan työtoiminnan kautta palkatta, työttömyyskorvauksen turvin työskenteli 43 306 ihmistä.
Kun työtön on kuntouttavassa työtoiminnassa, hän ei näy työttömien työnhakijoiden tilastoissa. Seura-lehti huomauttaakin, että näin hallitus kaunistelee tilastoja ilmaistöillä.
Kyseinen noin puolen miljoonan luku voisi lehden mukaan olla vielä isompikin, sillä lähes kaikkeen työvoimapoliittisen opiskeluun kuuluu työssäoppimisjakso työttömyystuella.Ilmaisten töiden talkoisiin voisi näin ollen lisätä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen harjoittelijat, joita oli huhtikuussa 20 398 ja työttömien omaehtoisen opiskelun harjoittelut, joihin osallistui 41 116 ihmistä.
Selkeästi työttömiä
Työttömyystilastojen kaunistumista selittää osaltaan suhdanteiden parantuminen eli työpaikkojen lisääntyminen, mutta oma vaikutuksensa työttömyystilastoihin on Seura-lehden mukaan myös sillä, että sosiaalietuuksilla työskentelevät ja kurssitettavat tilastoidaan työvoiman ulkopuolelle, ei työttömiksi. He eivät ole selkeästi töissä tai työttöminä työnhakijoina.
Kaikissa palkattomissa aktivointipalveluissa oli tämän vuoden toukokuun lopussa rekisteritiedon mukaan yhteensä noin 100 700 henkilöä, mikä oli nelisentuhatta enemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa.
”Aktivoidut eivät ole saaneet aitoa työpaikkaa, vaan pelkästään jotain väliaikaista tekemistä, kuten työtoimintaa. Kyseessä on siis tempputyöllistyminen, joka ei välttämättä pitkän päälle paranna työttömän tilannetta”, Seura kirjoittaa.