Pohjoismaissa ammattiliittojen jäsenmäärät ovat pysyneet korkealla tasolla verrattuna muuhun Eurooppaan. Silti jäsenmäärät ovat pudonneet viime vuosina, mutta Ruotsissa teollisuusliitot ovat nostaneet jäsenmääriään.
Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijöiden pääsihteeri Reijo Paananen kertoo, että viime vuonna Ruotsin Insinööriliiton jäsenmäärä kasvoi liki 8 000 jäsenellä ja IF Metallin jäsenmäärä liki 600:lla.
Koska liitot maksavat pohjoismaiselle emoliitolleen vain työssäkäyvistä jäsenistä, kyseessä on joko jäsenmäärän kasvu tai vaihtoehtoisesti työttömien jäsenten työllistyminen.
– Ruotsissa liitot ovat markkinoineet itseään tehokkaasti, mutta jäsenmäärään vaikuttaa myös hyvä edunvalvonta, Paananen sanoo.
Vielä muutama vuosi sitten liittojen jäsenmäärät laskivat, koska kaksi perättäistä porvarihallitusta teki ammattiliittoihin kuulumisesta kallista. Työttömyyskassojen korvauksille tuli katto ja mm. liiton jäsenmaksun verovähennysoikeus poistettiin.
– Porvarihallitukset tekivät ihan tietoisesti päätöksiä, joilla ammattiyhdistyksiin kuuluminen tehtiin vähemmän kannattavaksi. Järjestäytymisaste tuli alas vauhdilla.
Nykyinen hallitus palautti verovähennysoikeuden tänä keväänä. Sen vaikutus näkyy Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijöiden luvuissa vasta ensi vuonna.
Luottamusmiesverkosto tuo jäseniä
Paanasen mukaan hallitusten toimia enemmän liittoihin järjestäytymiseen vaikuttaa se, millaista edunvalvontaa liitot tekevät.
– Ruotsista puhuttaessa uskaltaisin sanoa, että into kuulua ammattiliittoon on kasvanut. Palkkakehitys on ollut viime vuosina hyvä ja ammattiliitot ovat pitäneet organisaationsa, eli luottamusmiesverkoston, kunnossa.
Vahvaa luottamusmiesverkostoa tarvitaan, kun työehdoista tai niiden soveltamisesta neuvotellaan paikallisesti.
Ruotsissa Laval-tapaus sai ihmiset varpailleen. Työntekijät haluavat, että maassa sovelletaan myös ulkomaisiin työntekijöihin ruotsalaisia työehtosopimuksia. Siksi järjestäytyminen halutaan pitää korkealla.
Tanska ja Suomi ohittivat Ruotsin
Ruotsissa palkansaajien yleinen järjestäytymisaste oli pitkään korkein neljästä suuresta Pohjoismaasta, yli 80 prosentin. Nyttemmin kärkisijan jakavat Tanska ja Suomi, joissa palkansaajien järjestäytymisaste on yli 70 prosentin.
Norjassa työntekijöiden järjestäytymisaste on noin 50 prosenttia. Poikkeuksen tekee muista Pohjoismaista selvästi pienempi Islanti, jossa järjestäytyminen on yli 80 prosentin.
– Pohjoismaissa näkyy vahvasti, että vaikka järjestäytymisaste on kokonaisuudessaan tasaisesti pudonnut, niin se on silti yli 70 prosenttia. Se on maailmanlaajuisesti hurja luku, Paananen tähdentää.
– Kun näin suuri osa kuuluu liittoihin ja kun vastapuolella on vielä hyvin järjestäytyneet työnantajat, niin liiton menestyminen lähtee organisaation kunnosta eli luottamusmiesjärjestelmästä.