Jussi Joentausta

Ukrainalainen toimittaja ja entinen erikoisjoukkojen sotilas Aleksandr Medinski maalaa lohduttoman kuvan median liikkumatilasta kotimaassaan. Hän päätti hakea poliittista turvapaikkaa Suomesta jouduttuaan uhkailluksi ja hakatuksi.

Tavallinen loma muuttui pian pakomatkaksi.

Ukrainalainen toimittaja Aleksandr Medinski tuli vaimonsa kanssa Suomeen viime vuoden puolella. Tarkoitus oli katsella Helsinkiä ja risteillä hiukan Itämerellä.

Jo muutaman päivän sisällä kävi selväksi, ettei kotiinpaluu ollut enää mahdollinen. Viranomaiset olivat tehneet hänen luonaan kotietsinnän.

Äärinationalistinen miesjoukko kaappasi Medinskin ennen Suomen matkaa.

– Jo aiemmin minua vastaan oli hyökätty. Päällä oli useita vakavia uhkauksia, Medinski kertoo Kansan Uutisten haastattelussa.

Hänen mukaansa vaikeuksia olivat järjestäneet Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU (Služba Bezbeki Ukraini) sekä äärioikeistolaiset ryhmittymät, erityisesti uusnatsistisia tunnuksia käyttävä S14. Se oli jopa luvannut 100 000 Ukrainan grivnan, nykykurssilla noin 3 200 euron, palkkion hänen löytämisestään.

ILMOITUS

SBU:ssa kuulusteluja oli takana jo useita.

– He vaativat minua sanomaan, että toimin Venäjän turvallisuuspalvelun hyväksi. Minua poltettiin tupakan tulipäällä, Medinski näyttää kädessään olevia pyöreitä arpia.

Silmätikuksi oli joutunut parhaimmillaan satojatuhansia katsojia kerännyt uutistoimisto ja videokanava Open Ukraine, jonka Medinski perusti kotiuduttuaan armeijasta.

Medinskin mukaan SBU:n syytösten taustalla oli se, että Venäjän valtio-omisteinen Rossija 24 -uutiskanava oli käyttänyt hänen hankkimaansa videomateriaalia. Medinski työskenteli ajoittain kanavalle freelancerina.

Lisäksi hän oli kuvayhteyden kautta esiintynyt kahdessa Venäjän television ohjelmassa ja arvostellut niissä Ukrainan presidenttiä Petro Porošenkoa.

Valtion vastaista
journalismia

Vaikeudet alkoivat silti jo aiemmin.

Tiedustelujoukkojen entisenä sotilaana Medinskillä oli hyvät yhteydet asevoimiin. Hän julkaisi asiakirjoja, jotka osoittivat, kuinka armeijasta oli varastettu suuret määrät aseita. Niiden määränpää oli todennäköisesti pimeillä markkinoilla.

– Minut kutsuttiin keskusteluihin SBU:hun ja käskettiin lopettamaan toiminta bloggarina. Lopetinkin noin viikoksi, mutta aloitin uudelleen.

Tilanne alkoi käydä yhä tukalammaksi. Viimeinen niitti oli, kun äärikansallinen miesjoukko kaappasi Medinskin hiukan ennen Suomen matkaa. He pakottivat tämän tunnustamaan videolle, että hän on isänmaan petturi.

– Aluksi luulin, että he tappavat minut. Kun esiin otettiin kamera, ymmärsin, että todennäköisesti päätäni ei leikata.

Pakon edessä Medinski sanoi, mitä muiluttajat käskivät.

– Se oli tilanne, jossa piti ymmärtää, että oma elämä ei kuulu minulle.

Pakotettujen ”tunnustusten” tarkoitus on, että niitä voi myöhemmin käyttää todisteena oikeudessa.

Medinskiä syytetään Ukrainan rikoslain 109. pykälän perusteella. Se koskee yllytystä valtiojärjestyksen kumoamiseen.

Lehtikuva/Sergei Supinsky

Krim on Medinskille
Ukraina

Monet Medinskin Ukrainasta tekemistä jutuista olivat niin sanottuja vox pop -haastatteluita. Uutiskielessä se tarkoittaa juttutyyppiä, jossa tavallisilta kadunkulkijoilta kysellään mielipiteitä ajankohtaiseen aiheeseen.

– Kysyin esimerkiksi, miksi emme sodi Krimillä, jos olemme sodassa Venäjää vastaan (kuten Ukrainan hallitus sanoo). Miksi sodimme vain Donbassissa?

Hän alleviivaa julkaisseensa kaikki vastaukset riippumatta niiden sisällöstä.

– Moni niistä vain oli sellaisia, että ne eivät sovi siihen propagandaan, jota hallituksemme ja presidentti Porošenko yrittää pitää yllä suhteessa ympäröivään maailmaan ja omiin kansalaisiin.

Medinski korostaa, ettei jaa Venäjän näkemyksiä.

– Katson, että Krim ja Donbass kuuluvat Ukrainaan. Krim on miehitetty ja kansainvälisiä normeja on rikottu. Haluan tehdä kaikkeni, että Krimistä vielä tulee ukrainalainen, mutta rauhassa.

Suurvaltojen
sijaissota

Rintamakokemusta saaneena sotilaana Medinskillä on myös vahva käsitys maan itäosassa käytävästä konfliktista.

– Ukrainalle se on sisällissota. Venäjälle se on sota Yhdysvaltojen kanssa. Kyse on sijaissodasta (proxy war). Se, mitä meillä tapahtuu, on tulosta suurvaltojen välienselvittelystä heikon valtion alueella.

Medinski kertoo, että erikoisjoukkojen esikunnassa komentajan vieressä oli kaksi huonetta. Toisessa istui amerikkalainen ja toisessa liettualainen sotilasneuvonantaja.

Hänestä myös niin sanottujen kansantasavaltojen aseryhmien pitäisi kertoa, mitä ne lopulta tavoittelevat. Sotarikoksiin syyllistyneet olisi pantava tuomiolle.

– Osa heistä katsoo olevansa kapinallisia, jotka asettuivat (Euromaidanin) vallanvaihtoa vastaan. Osa heistä haluaa liittyä Venäjään. Siksi heidän pitäisi tiukasti määritellä se, ovatko he lopulta kapinallisia vai separatisteja, Aleksandr Medinski vaatii.