“Herra presidentti, tervetuloa vapaan lehdistön maahan!” mainosti Helsingin Sanomat tällä viikolla näyttävästi kaduilla kahdella kielellä, kun kaksi suurvaltajohtajaa tapasivat Suomessa.
Hieno homma. Puolueettoman maan vapaa lehdistö varmaankin käsitteli kiihkottomasti näiden ihmisoikeusrikoksistaan tunnettujen henkilöiden tulemista.
Yle uutisoi Donald Trumpin saapumisesta tällä tavalla: “Trump saapui Suomeen – katso videolta, kun Donald vilkuttaa koneen portailta Helsinki-Vantaalla ja laskeutuu Melanian kanssa kättelemään vastaanottajia”.
MTV:n uutiset otsikoi: “Jykevä ilmestys: näin valtava Air Force One laskeutui Helsinki-Vantaalle”.
Hetkittäin kokeneidenkin toimittajien puolueeton ammattimaisuus koki kolauksen silkasta kunnioituksesta demokratiaa kohtaan: Näin Ylen live-seurannassa kerrottiin tapahtumista sunnuntai-iltana: “klo 21:16: Toimittaja Tuulia Thynell seurasi Trumpin Air Force Onen laskeutumista Helsinki-Vantaalla. Hetki oli toimittajallekin todella jännittävä!”
Ei kai tässä nyt olla jo vähän liiankin puolueettomia, vapaita ja analyyttisia?
Suomalainen media on toki vapaata siinä mielessä, että presidentti Sauli Niinistö tai pääministeri Juha Sipilä eivät soittele toimituksiin kertoakseen, mitä saa kertoa ja mitä ei saa. Siis kovin usein.
Pääministeri Sipilä ei ole jäänyt kiinni tämän tekemisestä marraskuun 2016 jälkeen, jolloin Ylen päätoimittaja totteli Sipilän käskyjä sensuroida pääministerin sukulaisten yhtiöstä kirjoittanut toimittaja. Presidentti Niinistön vaikutusyrityksestäkin on jo kahdeksan kuukautta. Tällöin Hesarin jutun lähteenä oli käytetty Puolustusvoimien salaisiksi luokittelemia kymmenen vuotta vanhoja asiakirjoja.
Edelleen Suomi on maailman sananvapausindeksissä nelosena.
Journalisti-lehden tuore päätoimittaja Maria Pettersson esitti hälyttävän ajatuksen: Ehkä sananvapaussijoitus olisi paljon alempana ja poliitikot vihaisempia, jos toimittajat eivät olisi niin kilttejä. Hänestä journalistien täytyisi koetella rajoja rohkeammin. ”Toivoisin, että journalistit muistaisivat aina, että tässä ei olla töissä yhdellekään poliitikolle. Me olemme kansalaisten, tiedon vapauden ja sananvapauden palveluksessa.” (HS 22.6.2018)
Tätä eivät ehkä muistaneet suomalaiset toimittajat, jotka keskittyivät ihastelemaan Melania Trumpin mekkoja ja Air Force Onen jykevyyttä.
Donald Trumpin ja Vladimir Putinin yhteisessä lehdistötilaisuudessa tapahtui kaksi uskomatonta asiaa.
Ensimmäinen tapahtui presidenttien välillä, kun Trump sanoi uskovansa mieluummin Venäjän presidenttiä kuin omia tiedustelupalveluitaan CIA:ta ja FBI:tä siinä, onko Venäjä pyrkinyt vaikuttamaan Yhdysvaltain vaaleihin.
CIA ja FBI ovat pahantahtoisia valhesäkkejä aivan kuin Trump ja Putinkin. On myös päivänselvää, että Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan Yhdysvaltain vaaleihin aivan kuin USA:kin pyrkii vaikuttamaan Venäjän vaaleihin.
Kylmän sodan jälkeen Yhdysvallat on dokumentoidusti puuttunut vaaleihin Israelissa, Palestiinassa ja Venäjällä. Sekä varmasti monessa muussa paikassa, jossa se ei ole jäänyt kiinni. Yhdysvaltain viime presidentinvaaleihin ovat vaikuttaneet Venäjän lisäksi Ukraina, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Tutkimusten mukaan aktiivisin muiden maiden vaaleihin puuttuja on Yhdysvallat, mutta Venäjä tulee kyllä kakkosena.
On myös vaikea selittää parhain päin sitä, miksi Yhdysvaltain vakoojaeliitti päätti julkaista Venäjä-syytöksensä vain paria päivää ennen Putinin ja Trumpin tapaamista. Tietysti tarkoitus oli huonontaa Yhdysvaltain ja Venäjän välejä.
Muistutuksena, että valheellinen perustelu satojentuhansien kuolemaan johtaneelle Irakin miehitykselle 2003 tuli CIA:lta. Se ei ole mikään neutraali tietotoimisto, jollaisena se suomalaisessa mediassa esitetään, vaan aktiivinen osa USA:n kansainvälistä väkivaltakoneistoa.
Suomalaiset valtavirtatiedotusvälineet kopioivat kansainvälisten uutistensa näkökulman CNN:ltä ja muulta demokraatteja kannattavilta amerikkalaismedioilta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että CIA:n propaganda esitetään faktana ja epäilykset Venäjän kytköksistä vaaleihin äärimmäisen epätavallisina.
CIA:n tehtävä on valehdella meille. FBI:n tehtävä on valehdella amerikkalaisille. Trumpin ja Putinin tehtävä on valehdella kaikille. CNN:n, YLE:n, MTV3:n ja Helsingin Sanomien tehtävä olisi olla toistamatta näitä valheita, mutta toistaiseksi se ei näytä onnistuvan.
Outoa Helsingin tapaamisessa ei ollut se, että joku narrasi. Outoa oli se, että valehtelija-Trump asettui valehtelija-Putinin puolelle omaa valehtelija-CIA:tansa vastaan.
Tätä CIA:n entinen johtaja kutsui maanpetokseksi.
Vähän valejupakkaa ennen The Nationiin ja The Institute of Public Accuracyyn kirjoittanut toimittaja Sam Husseini poistettiin väkisin lehdistötilaisuudesta.
Amerikkalainen Husseini yritti esittää kysymystä ydinsulkusopimuksesta, ja hänellä oli myös siihen liittyvä paperi kädessään. Suomalainen poliisi tuli viereen ottamaan paperia pois, mistä toimittaja kieltäytyi. Poliisi yritti ottaa paperia väkisin ja tönäisi käsikähmässä Husseinin lasit lattialle. Pian poliiseja olikin neljä tai viisi, jotka raahasivat hänet väkisin ulos. Ympärillä olleet toimittajat kuvasivat tapahtumaa tai yrittivät olla kiinnittämättä siihen huomiota. Kukaan ei puolustanut häntä.
Miksi toimittaja Sam Husseini heitettiin pois lehdistötilaisuudesta Presidentinlinnassa?
Tämäkin kysymys suomalaisen median pitää esittää presidenteille ja poliisipäälliköille, mikäli mielimme olla sananvapauden mallimaa.
Muutoin voi käydä niin, että kun Sauli Niinistö seuraavaksi matkustaa Norjaan – nykyiseen lehdistönvapauden ykkösmaahan Suomen pudottua neljännelle sijalle Sipilän ja Niinistön itsensä takia – Oslossa odottavat kyltit: Herra presidentti, tervetuloa vapaan lehdistön maahan!