Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump saapui tällä viikolla Brysselissä pidettyyn Naton huippukokoukseen kuin raivotautinen sarvikuono lasikauppaan. Hän haukkui kulmikkain sanankääntein maansa eurooppalaiset Nato-liittolaiset jo ennen tapaamista ja sen aikana.
Erityisenä kohteena oli Saksa ja sen liittokansleri Angela Merkel.
Kaikesta riehumisesta ja töksäyttelystä huolimatta kokouksesta poistui Natoa ylistävä, tyytyväinen Yhdysvaltojen presidentti. Trump uskoo kovilla puheillaan nyt taivuttaneensa Euroopan Nato-maat panostamaan jättimäisiä summia puolustusmenoihin.
Brysselistä poistui tyytyväinen Trump.
– Kyllä, uskon, että se on erittäin tehokas tapa hoitaa asia, Trump vastasi amerikkalaisen televisiokanava CNN:n kysymykseen hänen diplomaattisesta linjastaan.
Trump uskoo Natoon
Todellisuudessa päätöksiä Nato-maiden varustelumenojen kasvattamisesta tehtiin jo Walesin huippukokouksessa 2014. Ne vahvistettiin Varsovan huippukokouksessa 2016 ja sotilasliiton päämiestapaamisessa keväällä 2017. Nato on asettanut tavoitteeksi, että sen jäsenvaltiot uhraavat kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin.
Trump tosin toivoi, että raja asetettaisiin neljään prosenttiin. Hän kehui silti tehtyjä rahapäätöksiä
– Kerroin heille, että olin äärimmäisen tyytymätön siihen, mitä on tapahtunut, ja he ovat merkittävästi nostaneet sitoumuksiaan. Ja nyt olemme hyvin tyytyväisiä ja meillä on hyvin, hyvin voimakas, hyvin, hyvin, hyvin vahva Nato, paljon vahvempi kuin se oli kaksi päivää sitten.
Trump tunnusti uskovansa Natoon.
– Mielestäni Nato on hyvin tärkeä – varmasti mahtavinta, mitä on koskaan tehty.
Tämä siitä huolimatta, että kansainvälisessä mediassa uutisoitiin Trumpin jopa uhkailleen vetää Yhdysvallat pois Natosta. Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan tämä osoittautui kuitenkin huhuksi.
Lehti kertoi myös, että suljettujen ovien takana kukaan ei arvostellut huippukokouksen päätöksiä, saati Natoa organisaationa..
Myös Nato-johtajien illalliselle osallistunut Suomen presidentti Sauli Niinistö kertoi tapaamisen sujuneen suljettujen ovien takana sopuisasti.
Yli 200 miljardia asemenoihin
Huippukokouksen julistuksessa Nato-maat vahvistivat ”horjumattoman” tukensa aiempaan sitoumukseen puolustusmenojen nostamisesta.
Pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoikin, että viime vuonna sotilasliiton maat tekivät isoimman korotuksen asemenoihin kokonaisen sukupolven aikana. Hän ennusti, että tämän vuoden aikana kahdeksalla Nato-maalla asemenojen bruttokansantuote on kaksi prosenttia.
– Ennen trendi oli alaspäin. Nyt se on ylös. Vuosikymmenten ajan kansakuntamme leikkasivat menoja miljardeilla dollareilla. Nyt ne lisäävät miljardeja dollareita. Haluisin kiittää presidentti Trumpia hänen johtajuudestaan puolustusmenoissa, Norjan sosiaalidemokraattinen ex-pääministeri totesi.
Pääsihteerin mukaan eurooppalaiset Nato-maat ja Kanada aikovat vuoteen 2024 mennessä panna puolustukseen 266 miljardia dollaria. Tämän päivän kurssilla se tarkoittaisi noin 226 miljardia euroa.
EU täydentää Natoa
Huippukokous teki myös tukun muita päätöksiä, joilla Naton sotilaallista mahtia vahvistetaan.
Nato hyväksyi Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattisin sommitteleman niin kutsutun valmiusaloitteen. Neljä kertaa 30 -ohjelman mukaan Nato aikoo saattaa sotavalmiuteen 30 pataljoonaa, 30 lentolaivuetta ja 30 sota-alusta korkeintaan 30 päivän määräajassa.
Lisäksi ennen kokousta Nato ja Euroopan unioni allekirjoittivat asiakirjan, jossa ne päättävät syventää ja tiivistää sotilaallista yhteistyötään. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker korostivat, että EU:n puolustushankkeet ovat Natoa täydentäviä eivätkä edusta vaihtoehtoa sotilasliitolle.
Nato päätti myös käynnistää uuden koulutusmission Irakissa ja vahvisti Resolute Support -sotilasoperaation jatkumisen Afganistanissa.
Pääsihteeri Stoltenbergin mielestä Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Euroopassa on tärkeä juuri arabimaailman takia. Hänen mukaansa amerikkalaiset voivat näin ”projisoida sotilaallista voimaa Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan”
Pääuhaksi Naton loppuasiakirjassa määriteltiin kuitenkin Venäjän toiminta.