Maatiainen
vai tuotantokana?
Kesäkanat ovat usein tavallisia munituskanoja, mutta myös maatiaiskanoja vuokrataan.
Suomalaisella maatiaiskanalla tarkoitetaan noin 10 kanakantaa, jotka on saatu säilymään. Ne muodostavat yhdessä suomalaisen kanarodun.
Maatiaiskanoilla on viime vuodet ollut käynnissä säilytysohjelma, jonka avulla maatiaiskanan sukupuutto on estetty. – Säilytysohjelma on päässyt tavoitteeseensa.
Tällä hetkellä kanarodun säilyttäjiä on maassa 430, ja heillä maatiaiskanoja yhteensä noin 5000, kertoo professori Juha Kantanen Luonnonvarakeskuksesta.
Vuonna 2017 isoimmat kanakannat olivat piikkiönkanta, tyrnävänkanta, alhonkanta, kiuruvedenkanta, ilmajoen-kanta, iitin ja savitaipaleen kanakannat.
Alkuperäiskanojen hoidon pitää olla luonnonmukaista: niitä ei saa pitää häkeissä, talveksi tarvitaan lattiakanala.
Kanalassa on oltava orret ja mahdollisuus kuopia.
Lassilan tilalta Tuusulassa on välitetty kesäkanoja lähiympäristön perheisiin jo parikymmentä vuotta. Selkeä vuokrakanojen kysynnän kasvu käynnistyi tilan isännän Markku Lassilan mukaan viitisen vuotta sitten. Kesäkanoja lähtee tilalta nyt useampi sata. Kesäkuun alussa, jolloin vierailimme tilalla, kanoja oli haettu vuokrakoteihin jo noin 300.
Alkuun Lassilalla oli maatiaiskanoja, Savitaipaleen ja Alhon kantoja, mutta nyttemmin, kun kysyntä on moninkertaistunut, maatiaiskanoja ei ole saatavissa kylliksi.
– Toisaalta Hy-Line-rotu muistuttaa maatiaisrotua, moni luuleekin sitä maatiaiseksi, Lassila sanoo.
Hy-Line sopii Lassilan mukaan muutenkin oikein hyvin vuokrakanaksi, sillä se on kesy kana.
– Sitä ei tarvitse kesytellä. Se suhtautuu luontaisesti hyvin ihmiseen.
Lassila kertoo, että moni vuokraaja toteaa kanoja palauttaessaan, että onpa välkky otus.
– Puhutaan kanan aivoista, mutta virheellisesti. Kana on oppivainen, muistuttaa Lassila.
Kanoja vuokrataan yleensä 4-6 kappaletta. Kukkoja ei juurikaan joukkoon oteta.
– Emme suosittele kukon ottoa, paitsi jos vuokraaja on saanut naapurustosta luvan, Lassila sanoo.
Kukko kun kiekaisee lähiseudun hereille jo auringonnousun aikaan. Siitä eivät ainakaan herkkäuniset naapurit ilahdu.
Kesäkanan saa muutamalla kympillä vuokralle. Eikä lisämaksua tule, vaikka vuokraaja päättäisikin jatkaa kanojen pitoa kesän jälkeenkin. Tai vaikka päättäisi panna kanansa pataan. Sitä harvat haluavat tehdä, siksi kanat voi palauttaa.
Kesä kanojen myötä
Lassilan mukaan noin kolmannes kanoista palaa takaisin.
– Suurin osa innostuu kanojen pidosta. Monet sanovat, että kesä ei tule ilman kanoja.
Eikähän kanojen pito niin hirmuisia vaadi.
– Pitää vain olla tila, jossa on talvella lämmitys. Kanojen pitämisestä aiheutuu varsin pienet kustannukset moniin muihin lemmikeihin verrattuna, Lassila sanoo.
Ja sitä paitsi kanathan munivat, noin munan päivässä. Niistä saa siis myös pötyä pöytään.
[kuva no=
Lassilan pikaohjeet
Moni kanojen hakija ei Lassilan mukaan vielä tiedä kovinkaan paljon kanojen hoidosta.
– Moni aloittaa tyhjästä, mutta ohjeita onneksi löytyy runsaasti vaikkapa netistä.
Lassilaltakin saa pikaohjeet kanojenpitoon.
– Ensinnäkin pitää olla kanakoppi ja tarha, jossa olisi hyvä olla katto. Kanoja on varjeltava pedoilta.
Keväällä, maalis-toukokuulla, kanoja ei saa päästää ollenkaan ulos lintuinfluessavaaran vuoksi.
Vettä kanoilla on oltava kaiken aikaa, Lassila suosittele vesi-automaattia. Ja rehua syötäväksi. Toki monet kotitalouden ruokatähteetkin kelpaavat kanoille.
Muutama muistettava asia kuitenkin on. Kanat tarvitsevat kalkkia.
– Ja hiekkaa, jossa voivat kylpeä, Lassila sanoo.
Tärkeää on tietysti kanalan puhtaus ja oljet.
Iloa laitoksiinkin
Yksityishenkilöiden, usein lapsiperheiden rinnalle on Lassilan mukaan nyt tullut vanhusten ja vammaisten laitokset, jotka hakevat vuokrakanoja kesäksi ilahduttamaan asukkaitaan.
Aiemmin kanat olivat näissä laitoksissa kiellettyjä.
– Pelättiin pöpöjä eikä ajateltu asukkaiden henkistä hyvinvointia, Lassila sanoo.
Hänen tilaltaan haettiin ensimmäisen kerran kanoja neljä vuotta sitten muun muassa Kustaankartanon palvelukeskukseen Helsinkiin muistisairaiden iloksi.
Luonnosta voimaa
Juuri kun kävimme jutunteossa tilalla, sinne tulikin kanojen hakijat palvelutalo Vantaan Kerttulista, joka tarjoaa kehitysvammaisille tuettua asumista. Kerttulissa on 20 asukasta.
– Meillä on nyt ensimmäistä kertaa kanoja. Katsotaan mitä tästä tulee, kertoo palvelutaloyrittäjä Kalle Astala. Hän oli yhdessä palvelutalon työntekijän Mimma Vanhalan kanssa hakemassa kanoja.
Kerttuli on mukana Luonnosta voimaa -hankkeessa.
– Kuulimme samaisessa hankkeessa mukana olevalta toiselta hoitokodilta heidän hyvistä kokemuksistaan kesäkanoista. Ajattelimme itsekin kokeilla, Astala kertoo.
Luonnosta voimaa -hanke on kaksivuotinen projekti, jota rahoittaa osaksi Työsuojelurahasto.
– Ideana siinä on saada luontoperusteisia toimintoja asukkaiden arkeen. Eläimet ovat yksi osa siitä.
Astala kertoo, että Kerttulissa on myös akvaario. Lisäksi henkilökunta tuo omia lemmikkejään kuten kissoja ja koiria ja kaneja vierailulle palvelutaloon.
Stressitaso laskee
– Eläimillä on merkitystä ihmisille, Astala sanoo, ja viittaa tutkimustuloksiin, muun muassa siihen, miten on todettu, että eläimet laskevat ihmisten stressitasoa.
– Toivon, että kanat tuovat asukkaille iloisuutta ja sitä että saamme näin asukkaille tekemistä, sanoo Astala.
Kerttuli sai ensimmäisenä kesänä kolme kesäkanaa. Astala uskoo, että tulevina kesinä kanoja otetaan enemmän.
Kanayhdistys välittää
Kanoja vuokraavat pääasiassa kanaharrastajat. Kymmenisen vuotta sitten perustettu kanayhdistys on linkki heidän ja kesäkanoja vuokralle etsivien välillä.
– Meidän kanamarkkinapalstalla netissä kerrotaan, mistä paikoista kesäkanoja voi etsiä, kertoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Marjo Dubeck.
Kanaharrastajien innostuminen kesäkanojen vuokraamiseen on hänen mukaansa hieno asia, koska näin kesäkanojen ottajien ei tarvitse miettiä, mitä he tekevät kanoille syksyllä.
Hän iloitsee myös siitä, että erilaiset laitokset ovat innostuneet kanoista.
– Vanhuksethan tykkäävät niistä tosi paljon. Ja eläimet tuovat paljon sitä positiivista. Ne auttavat ja parantavat muistia. Ne tuovat hyvä muistoja mieleen ja lisäävät hyvinvointia sitä myöten, Dubeck sanoo.
Maatiainen
vai tuotantokana?
Kesäkanat ovat usein tavallisia munituskanoja, mutta myös maatiaiskanoja vuokrataan.
Suomalaisella maatiaiskanalla tarkoitetaan noin 10 kanakantaa, jotka on saatu säilymään. Ne muodostavat yhdessä suomalaisen kanarodun.
Maatiaiskanoilla on viime vuodet ollut käynnissä säilytysohjelma, jonka avulla maatiaiskanan sukupuutto on estetty. – Säilytysohjelma on päässyt tavoitteeseensa.
Tällä hetkellä kanarodun säilyttäjiä on maassa 430, ja heillä maatiaiskanoja yhteensä noin 5000, kertoo professori Juha Kantanen Luonnonvarakeskuksesta.
Vuonna 2017 isoimmat kanakannat olivat piikkiönkanta, tyrnävänkanta, alhonkanta, kiuruvedenkanta, ilmajoen-kanta, iitin ja savitaipaleen kanakannat.
Alkuperäiskanojen hoidon pitää olla luonnonmukaista: niitä ei saa pitää häkeissä, talveksi tarvitaan lattiakanala.
Kanalassa on oltava orret ja mahdollisuus kuopia.