Lehtikuva/Saul Loeb

Vanhaan hyvään kylmän sodan aikaan Yhdysvaltain ja Venäjän johtajien väliset huippukokoukset olivat selkeitä tapahtumia. Oli muutama etukäteen tiedossa oleva kiistakysymys, joiden ratkaisemisessa sitten joko edistyttiin tai ei.

Toisin on nyt, kun Vladimir Putin ja Donald Trump tapaavat maanantaina Helsingissä. Kukaan ei oikein tiedä, mistä neuvotellaan ja mitä on odotettavissa.

Toisaalla sanotaan, että Yhdysvaltain ja Venäjän välit ovat huonoimmat sitten kylmän sodan. Toisaalla taas arvellaan, että Trump on Putinin takataskussa ja Helsingissä on tekeillä uusi Jaltan sopimus, jossa jaetaan etupiirit.

Siksi ei olekaan oikein selvää, pitäisikö pelätä suhteiden huononemista vai niiden paranemista.

Trump ja Putin ovat molemmat taantuvan suurvallan johtajia, joiden yllä häilyy nousevan suurvallan, Kiinan varjo.

ILMOITUS

Molemmat haikailevat entisen suuruuden perään, ja etsivät sitä kääntämällä katseen taaksepäin.

Putin on rakentanut nationalismin ja ortodoksisen uskonnon ideologiaan pohjautuvan oligarkkivaltion.

Samoin Trump lietsoo ahdasta nationalismia, saa tukea uskonnolliselta oikeistolta ja jokaisella päätöksellään kasvattaa yhtiöiden valtaa.

Suurvallat ovat aina vähät piitanneet ystäviensä demokratiasta ja ihmisoikeuksista, joiden nimiin ne niin herkästi vannovat.

Trumpilla ja Putinilla on suosikkinsa vanhojen ja uusien diktaattorien joukossa. Lisäksi kumpikin on Euroopassa löytänyt ystävikseen mantereen pimeimmät voimat, äärioikeistolaiset, oikeistopopulistiset ja konservatiivisnationalistiset liikkeet.

Ainakin puheissaan Trumpin täytyy olla tiukka Putinia kohtaan sen tähden, että Venäjän epäillään edesauttaneen hänen valintaansa. Silti Trump on ensisijaisesti oman yhteiskuntansa tuote. Hänet valtaan nostaneet ristiriidat olivat pitkään hautumassa.

Monilla niistä, jotka muuten tuomitsevat Trumpin, näyttää olevan yksi yhteinen toive hänen kanssaan: Länsi-Euroopan pitäisi käyttää enemmän rahaa sotilasmenoihin.

Trump ja Putin ovat molemmat lisänneet maidensa varustelumenoja. Lisää turvallisuutta se ei ole tuonut.

Suurvaltajohtajilta pitäisikin kysyä, mitä he tekevät todella suurten kysymysten kuten eriarvoisuuden ja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.

arto.huovinen@kansanuutiset.fi