Pekka Helminen

Tapaturmapäivän kohderyhmänä työikäiset miehet.

Työpaikkatapaturmien lukumäärä nousi viime vuonna noin viisi ja työmatkatapaturmien määrä noin seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Yhteensä toimialoilla tapahtui 29,5 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti vuodessa. Vuonna 2016 tapaturmataajuus oli 28,4 eli ennätysalhainen.

– Talouskasvun myötä myös työtapaturmien lukumäärä yleensä lähtee nousuun ja muutokset aiheuttavat taajuuslukuihin heilahtelua, sillä tiedot tehtyjen työtuntien lukumääristä muuttuvat pienellä viiveellä, kertoo Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tutkimuspäällikkö Marja Kaari Tapaturmapäivän tiedotteessa.

Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrä laski edellisvuodesta. Tämänhetkisen tiedon mukaan työtapaturmissa kuoli viime vuonna 14 palkansaajaa. Luku on ennätysalhainen. Vuonna 2016 työtapaturmissa sai surmansa 24 ja vuonna 2015 yhteensä 27 henkilöä.

Työkuolemien määrät vaihtelevat vuodesta toiseen. Tänä vuonna kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrä alkoi nousta. Työtapaturmissa on kuollut seitsemän ihmistä heinäkuun toiseen viikkoon mennessä.

Tapaturmiin kuolee enemmän työikäisiä miehiä kuin työikäisiä naisia. Miesten tapaturmakuolleisuus on vähentynyt viime vuosina, mutta edelleen neljä viidestä tapaturmaisesti kuolleesta on mies.

ILMOITUS

Työtapaturmia sattui viime vuonna 272 000. Liki 40 prosentissa työtapaturmista vaaran raportoitiin olleen ennalta tiedossa.

TVK:n ennakkoarvion mukaan vakuutuslaitokset korvasivat vuonna 2017 yhteensä noin 127 000 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa.

Korvatuista tapaturmista oli työpaikkatapaturmia noin 104 000 ja asunnon ja työn välisellä matkalla sattuneita työmatkatapaturmia noin 23 000.

Riskejä pitää ennakoida

Suomalaisille sattui vuoden 2017 aikana yli 1,5 miljoonaa fyysisen vamman aiheuttanutta tapaturmaa. Näistä kotona sattui lähes 600 000. Liikuntatapaturmia sattui 420 000 ja muita vapaa-ajan tapaturmia runsas 200 000.

Lomien tiimellyksessä työpaikoilta tuttu turvallisuusajattelu usein unohtuu. Suurin osa tapaturmista olisi vältettävissä omilla valinnoilla, eli arvioimalla riskit ennalta ja vähentämällä kikkailua.

– Perehdytys ja työn suunnittelu ovat avaimia turvalliseen tapaan tehdä töitä. Jopa mattoveitsi voi olla vakavia vammoja aiheuttava työkalu vapaa-ajallakin, muistuttaa Työturvallisuuskeskuksen kehittämispäällikkö Marjo Uusi-Pantti sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa.

Työturvallisuuskeskus kannustaa Tapaturmapäivän kampanjasivuilla hyödyntämään työpaikoilta tuttua turvallisuusasennetta vapaa-ajalla.

Työelämässä asennemuutos turvallisen työympäristön puolesta on ollut oikeansuuntainen.

– Työtapaturmia sattuu silti edelleen liikaa, Uusi-Pantti myöntää.