Lehtikuva/Saul Loeb

Lähestyvä Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaaminen Helsingissä on rauhanjärjestöjen mielestä merkityksellinen siksi, että monenkeskinen yhteistyö ja sopimuspohjainen järjestys edellyttävät toimivia keskusteluyhteyksiä erityisesti suurvaltojen kesken.

– Kansainvälisellä yhteisöllä olisi syytä huoleen jos tämä keskusteluyhteys olisi kokonaan poikki, toteavat Rauhanliitto ja Sadankomitea yhteisessä kannanotossaan.

Venäjän ja Yhdysvaltojen ei järjestöjen mukaan kuitenkaan pidä yrittää ratkaista ongelmia kansainvälisen yhteisön ohi, vaikka tapaamisen asialista on laaja. Ratkaisuihin pitää pyrkiä sellaisissa asioissa, joissa Venäjän ja Yhdysvaltojen rooli ja vastuu ovat ratkaisevia. Ajankohtaisista kriiseistä Syyrian sodan lopettaminen on tällainen asia. Ydinaseistus ja niiden rajoittaminen riippuu merkittävästi Venäjän ja Yhdysvaltojen toimista.

Rauhantutkimusinstituutti Siprin mukaan Yhdysvalloilla ja Venäjällä on yhteensä runsaat 13 000 ydinasetta, ja niistä 3 350 voidaan laukaista milloin tahansa. Näistä aseista presidentti Trumpilla on käytössään 1 750 ja presidentti Putinilla 1 600. Lisäksi kumpikin valtio modernisoi strategisia ydinaseitaan. Mahdollisen ydinsodan seuraukset olisivat katastrofaaliset koko maailmalle, ei ainoastaan kahdelle suurimmalle ydinasevaltiolle.

Varustelukierre pysäytettävä

– Yksin jo tästä syystä on toivottavaa, että Helsingin tapaamisessa kyettäisiin pysäyttämään käynnissä oleva varustelukierre ja sopimaan ydinaseiden vähentämisestä. Tärkeintä olisi sopia umpeutumassa olevien New START ja INF -sopimusten jatkamisesta, ydinaseiden ensikäytön kiellosta sekä välittömässä valmiudessa olevien ydinaseiden määrän supistamisesta, esittää Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg.

Euroopan turvallisuuden kannalta olisi toivottavaa, että Yhdysvallat, Venäjä ja eurooppalaiset Nato-maat sopisivat kaikkien taktisten ydinaseiden poistamisesta Euroopasta sekä Venäjän Eurooppaan rajautuvista osista. Cronbergin mukaan se voisi avata tietä ydinaseettomalle Euroopalle ja edistäisi ydinasekieltosopimuksen vahvistamista.

ILMOITUS

Ydinaseiden vähentämisellä on myös laajempia vaikutuksia. Aseiden ylläpito ja niiden kehittäminen on kallista. Esimerkiksi Yhdysvaltojen strategisten ydinaseiden uudistamisen on arvioitu maksavan 30 vuoden aikana kaikkiaan 1200 miljardia dollaria. Se yksin riittäisi kääntämään Yhdysvaltojen budjetin alijäämän lähes yhtä suureksi ylijäämäksi.

Kaikki Syyrian sodan osapuolet rauhanneuvotteluihin

Seitsemättä vuotta jatkuvan Syyrian sodan seurauksena puolet syyrialaisista on joutunut pakolaisiksi ja noin 400 000 kuollut. Syyrian sotaa ei voida ratkaista sotilaallisesti. Rauha edellyttää neuvotteluprosessia, jossa kaikki sodan osapuolet sekä YK ja EU ovat mukana.

Koska Venäjä ja Yhdysvallat sotivat Syyriassa, ne ovat myös sodan vaikutusvaltaisia osapuolia.

– Presidentit Putin ja Trump eivät kuitenkaan voi kestävällä tavalla kahdestaan sopia sodan lopettamisesta. Sen sijaan heidän ehdottomasti pitäisi käyttää vaikutusvaltaansa, jotta sodan muut osapuolet suostuisivat tulitaukoon ja rauhanneuvottelujen aloittamiseen, Sadankomitean puheenjohtaja Timo Mielonen toteaa.

Hän myös varoittaa, että Helsingin neuvotteluissa Putinin ja Trumpin olisi vältettävä tekemästä mitään sellaista sopimusta, joka edes osittain voitaisiin tulkita Syyrian jaoksi. Sellainen sopimus vain kiihdyttäisi sotaa ja heijastuisi laajemmalle Lähi-itään.