Israelissa käydään oikeustaistelua Khan al-Ahmarin beduiinikylän kohtalosta. Korkein oikeus on määrännyt väliaikaiseen toimeenpanokieltoon viranomaisten päätöksen kylän purkamisesta ja sen asukkaiden pakkosiirrosta.
Khan al-Ahmarissa on alle 200 asukasta. Sen tuhoaminen ja siirtokunnan rakentaminen sen paikalle kuitenkin käytännössä katkaisisi Länsirannan palestiinalaisalueet kahteen, pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Samalla katkeaisi viimeinen yhteys Länsirannalta Itä-Jerusalemiin.
Täten pienen kylän kohtalolla on suuri merkitys: se on lyömässä yhden viimeisistä nauloista minkään uskottavan kahden valtion mallin arkkuun.
Viime viikolla Israelin joukot pahoinpitelivät 35 kylän puolustajaa.
Kurjissa oloissa
Vuonna 1952 Israel karkotti Jahalinin beduiiniheimon Negevin autiomaasta Khan al-Ahmarin kylään tuolloin Jordaniaan kuuluneelle Länsirannalle. Vuonna 1967 Israel valtasi Länsirannan, ja kyläläisten laidunmaita alettiin takavarikoida juutalaissiirtokuntia varten.
Khan al-Ahmarin beduiinit eivät ole saaneet rakennuslupia, kuten eivät palestiinalaiset yleensäkään. He asuvat hökkeleissä ja teltoissa.
Israel pitää asumuksia laittomina. Se ei ole kytkenyt kylää sähkö-, vesijohto- eikä viemäriverkkoihin. Parin kilometrin päässä sijaitsevassa Kfar Adumimin siirtokunnassa sen sijaan on kaikki mukavuudet.
Vuonna 2009 kylään rakennettiin italialaisilla avustusrahoilla koulu. Se tehtiin savesta ja vanhoista autonrenkaista, jotta voitiin kiertää Israelin kieltoa sementin käyttämisestä.
Yhteenotto viime viikolla
Viime toukokuussa Israelin korkein oikeus päätti, että Khan al-Ahmarin asukkaat voidaan karkottaa. Heille osoitettiin uusi asuinpaikka Abu Disin palestiinalaiskaupungista, joka on kaikilta suunnilta Israelin rajamuurien ja siirtokuntien ympäröimä.
Beduiineille osoitettu uusi asuinpaikka sijaitsee kaatopaikan reunalla. He eivät voi siellä harjoittaa karjaan perustuvaa elämäntapaansa.
Israel rakensi äskettäin ensimmäisen Khan al-Ahmariin johtavan tien. Se oli tarpeen, jotta puskutraktorit pääsevät tuhoamaan beduiinien asumukset.
Viime viikon keskiviikkona Israelin joukot tulivat karkottamaan beduiineja. Nämä tekivät vastarintaa, ja 35 heistä pahoinpideltiin.
Seuraavana päivänä Israelin korkein oikeus määräsi muotoseikkoihin pohjautuen väliaikaisen toimeenpanokiellon. Sen ei uskota ennakoivan kannan muuttumista itse purkukysymyksessä, vaan olleen reaktio vastalauseisiin, joita ovat esittäneet muun muassa useat EU-maat.
Oikeustaistelu
Tämän viikon maanantaina korkein oikeus asetti uuden toimeenpanokiellon vastauksena kyläläisten asianajajien vetoomukseen, jälleen muotoseikkojen perusteella. Israelin viranomaisilla on ensi maanantaihin saakka aikaa antaa vastineensa, jonka jälkeen oikeus tekee lopullisen päätöksensä.
Haaretz-lehti kertoi kuitenkin keskiviikkona, että viranomaiset aikovat joka tapauksessa aloittaa kylän hajottamisen ”lähipäivinä”.
Lisämutkan tilanteeseen tuo se, että purkutöiden valvomisesta vastaava Israelin puolustusvoimien henkilöstö on ilmoittanut ensi tiistaina alkavasta lakosta. Heidän mukaansa kolme vuotta sitten annettuja eläkelupauksia ei ole pidetty.
Kansainvälisiä tuomioita
Kyläläisten asianajajat ja ihmisoikeusjärjestöt pitävät kylän hajottamista ja asukkaiden pakkosiirtoa mahdollisena sotarikoksena.
Myös YK:n ihmisoikeuskomissaari Zeid bin Ra’ad katsoo, että ne ovat vastoin kansainvälistä oikeutta. YK:n Lähi-idän rauhanprosessin koordinaattori Nikolai Mladenov esitti viime viikolla saman näkemyksen ja vaati Israelia lopettamaan purkamisen.
Euroopan unioni tuomitsi Israelin toimet viime viikon torstaina. Jäsenmaista Britannia ja Ranska antoivat lisäksi omat samansuuntaiset lausuntonsa, ja myös toukokuussa useat EU-maat varoittivat Israelia kylän tuhoamisesta.
Khan al-Ahmar on jälleen yksi esimerkki siitä, miten pääministeri Benjamin Netanjahun hallitus nyt painaa päälle Donald Trumpin linjan rohkaisemana. Euroopan vastalauseilla ei ole painoa, kun ne jäävät pelkiksi huolestuneisuuden ilmaisuiksi.