Lehtikuva/Sari Gustafsson

JHL on vahvasti sitä mieltä, että seuraavan hallituksen on avattava nyt hyväksytty laki ja muokattava se todella lapsen parhaaksi.

Eduskunta hyväksyi kesäkuun lopulla uuden varhaiskasvatuslain. Toisin kuin lainlaatijat väittävät, lapsen etu ei JHL:n mukaan noussut laissa keskeiseksi. Laki ei sen mukaan korjaa ainuttakaan lapsen edun kannalta olennaista asiaa. Siksi lakia on korjattava. Liitto vaatii myös pikaista jatkokoulutuspolkujen rakentamista lastenhoitajille ja sosionomeille, jotta heidän työllisyystilanteensa ei heikkenisi.

– Eduskunnan kesäkuun lopulla hyväksymä uusi varhaiskasvatuslaki on susi jo syntyessään, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Todelliset ongelmat jäivät

Lain laatijat väittävät, että lapsen etu uudessa laissa nostetaan keskeiseksi sillä, että henkilöstön koulutustasoa nostetaan ja tehtävänimikkeitä selkiytetään. JHL:n puheenjohtaja on vankasti sitä mieltä, että lakiuudistuksessa ei tehty yhtään varhaiskasvatuksen laatua parantavaa tai lapsen edun kannalta olennaista muutosta.

– Todelliset ongelmat, eli ryhmien liian suuri koko ja suhdelukujen rikkominen saavat tämän hallituksen siunauksella jatkua, Niemi-Laine sanoo.

ILMOITUS

Varhaiskasvatuksessa työskentelevien mielestä nykyinen henkilöstörakenne ei ole ollut ongelma. Kuitenkin juuri henkilöstörakenteen muuttaminen nostettiin koko lakiuudistuksen tärkeimmäksi, laatua parantavaksi tekijäksi.

Sosionomeille ja lastenhoitajille taattava jatkokoulutus

Uusi laki heikentää lastenhoitajien ja sosionomien työllistymistä. Kun yliopistotutkintoa painotetaan, jäävät ammattitutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sivuraiteelle. Heidän työllistymisensä pitää turvata.

JHL on jo aloittanut työn uuden lain henkilöstörakenteen muutoksesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Se vaatii pikaista selkeiden jatkokoulutuspolkujen rakentamista lastenhoitajille ja sosionomeille.

Seuraavan hallituksen on muutettava lakia

JHL:ssa on tutkittu lakiesityksen äänestyksen tulokset tarkkaan. Vain sosiaalidemokraattinen ryhmä äänesti yhtenäisesti lakiesitystä vastaan.

Äänestyskäyttäytyminen osoittaa selvästi sen, kuinka puolueet ymmärtävät varhaiskasvatuksen arkea ja todellisia tarpeita.

– Annettujen äänien perustella huonosti, Niemi-Laine toteaa.

Hän lupaakin, että seuraavia eduskuntavaaleja käytäessä JHL ottaa lain avaamisen ja muuttamisen yhdeksi kärkitavoitteekseen. JHL edustaa liki 22 000 erilaisissa varhaiskasvatustehtävissä työskentelevää, äänioikeutettua jäsentä.

– Tässä joukossa on voimaa muuttaa Arkadianmäellä istuvien joukkoa ja asemaa sellaiseksi, joka ymmärtää, mitä varhaiskasvatuksen laadun parantaminen tarvitsee, Niemi-Laine sanoo.