Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Lomapäivien sijaan pitkään sairastaneille on luvassa lisäpäiviä.

Hallitus aikoo laistaa velvollisuuden taata neljän viikon vuosiloma pitkään sairastaneille työntekijöille. Työntekijälle kertyisi pitkän sairasajan lopulla vuosiloman sijaan ”lisäpäiviä”, josta maksettaisiin vain peruspalkka tai -korvaus.

Hallituksen esitys sotii palkansaajajärjestöjen mukaan sekä EU:n lainsäädäntöä että kansainvälisen työjärjestön ILO:n säädöksiä vastaan. Pitkään sairauslomalla tai kuntoutuksessa olleelle pitää EU:n mukaan taata vähintään neljän viikon palkallinen loma.

Lomapäivien muuttaminen lisäpäiviksi ei käy palkansaajajärjestöille.

Joka tapauksessa muutos olisi parannus. Nykyisin lomaa kertyy työkyvyttömyyden aikana korkeintaan 75 työpäivän ajalta, eli vajaalta neljältä kuukaudelta. Sopimuksesta ja työsuhteen kestosta riippuen työntekijälle kertyy tältä ajalta 2–3 lomapäivää kuukaudessa.

Kansainvälisten sopimusten vastaista

Palkansaajapuolen mukaan EU-tuomioistuimen päätöksen voimaan saattaminen parantaa pitkään sairastavien ja kuntoutuksessa olevien oikeuksia, mutta hallituksen esityksessä on monta ongelmaa.

ILMOITUS

STTK:n lakimies Hannele Velttainen muistuttaa, että lisäpäiviltä maksettaisiin pienempi korvaus, kuin mitä vuosilomalain mukaan työntekijälle kuuluu. Työntekijä jäisi vaille lomapalkan korotusta, eli lomarahaa.

SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto toteaa, että myös eläkkeen kertyminen lisäpäiviltä on epäselvää.

Palkansaajajärjestöt huomauttavat yhteisessä tiedotteessaan, että käsitettä ”lisäpäivä” ei ole määritelty vuosilomalaissa.

Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto sanoo, että lisäpäivät ovat osittain ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden kanssa, koska lisäpäiviä ei katsottaisi työssäoloajaksi eikä vuosilomaan oikeuttavaksi ajaksi. Lisäpäivien ajalta ei kertyisi uutta lomaa.

Puolipakottavaaa lainsäädäntöä

Suomen Yrittäjät huomauttaa puolestaan, että hallituksen esitys lisää yritysten kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Lisäpäivät pitää merkitä erikseen yrityksen vuosilomakirjanpitoon.

Isompi ongelma Suomen Yrittäjille on, että vuosilomalain pykälät ovat puolipakottavia. Mikäli työnantaja- ja työntekijäliitot haluavat, ne voivat sopia vuosilomista ja myös lisäpäivistä laista poiketen. Jos järjestöt vaativat asiasta paikallista sopimista, työantajaliittoihin kuulumattomat yritykset eivät voi hyödyntää työehtosopimuksen tarjoamia joustoja.

Uusi laki astuu voimaan ensi vuoden huhtikuun alussa. Hallitus antoi esitysluonnoksensa 4. heinäkuuta. Lausuntoja odotetaan 15. elokuuta mennessä.

Loman siirto helpottuu

Myönteistä esityksessä on palkansaajapuolen mukaan se, että vastaisuudessa työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma voidaan pitää myös seuraavana vuonna, jos sitä ei ehdi pitää lainmukaisena lomakautena.

Muutos koskee sekä kesä- että talvilomaa. Palkansaajan pitää kuitenkin muistaa itse anoa loman siirtoa. Muussa tapauksessa loman sijasta työntekijä saa lomakorvauksen, kuten nytkin.