LEHTIKUVA

Pienhiukkaset ja myrkylliset kaasut vievät hengen monelta sydän- ja hengityselinsairaalta.

Tutkijoiden mukaan 4,5 miljoonaa ihmistä kuoli vuonna 2015 ennenaikaisesti ilmansaasteiden tappamana. Heistä 237 000 oli hengitystiesairauksiin menehtyneitä alle viisivuotiaita lapsia.

Luku on todella suuri. Neljä ja puoli miljoonaa kuollutta vuodessa tarkoittaa noin 12 329 ihmistä joka päivä, neljä kertaa niin monta kuin WTC:iin 11.9.2001 kohdistetuissa iskuissa menetti henkensä. Liikenneonnettomuuksissa kuolee vuosittain ”vain” 1,3 miljoonaa henkilöä. Tutkijoiden mukaan saasteiden aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien vuoksi on menetetty yhteensä 122 miljoonaa elinvuotta.

Haitallisimpia ovat pienhiukkaset, joita on kaikenmuotoisia ja -kokoisia. Niitä tuottavat voimalaitokset, maatalous, rakennustyöt ja moottoriajoneuvot. Osansa on myös esimerkiksi puulämmityksellä ja kehitysmaissa yleisellä tavalla valmistaa ruoka avotulella, mutta niiden vaikutusta ei tutkimuksessa edes otettu huomioon.

Neljä ja puoli miljoonaa ilmansaasteiden vuoksi kuollutta vuodessa tarkoittaa noin 12 329 ihmistä joka päivä, neljä kertaa niin monta kuin WTC:iin 11.9.2001 kohdistetuissa iskuissa menetti henkensä.

Pienhiukkasista vaarallisimpia ovat hyvin pienet partikkelit, joiden läpimitta on vain murto-osa ihmisen hiuksen poikittaisleikkauksesta. Kooltaan minimaalisina ne onnistuvat tunkeutumaan syvälle hengityselimiin ja aiheuttavat pahimmassa tapauksessa keuhkosyövän tai sydäninfarktin.

Pienhiukkasten lisäksi vedämme keuhkoihimme typpidioksidia, otsonia ja rikkidioksidia, jotka nekin ärsyttävät ja tulehduttavat hengityselimiä.

ILMOITUS

Naiset ja köyhät saastekuolemien eturintamassa

Saadakseen selville pienhiukkasten todellisen tappavuuden tutkijat lähestyivät ilmiötä monesta suunnasta. Esimerkiksi kemikaalien liikettä ilmakehässä simuloitiin tietokonemallinnuksilla ja sairastavuutta ja kuolleisuutta tutkittiin WHO:n tilastoista.

Köyhät maat kärsivät eniten. Pienhiukkaset eivät valitse keuhkoja, joihin ajautuvat, mutta kuolleisuuden näkökulmasta riskiryhmiä ovat vanhat, lapset ja fyysisesti sairaat tai heikkokuntoiset ihmiset. Korkeinta kuolleisuus ilmansaasteisiin oli Aasiassa, mutta eniten menetettyjä elinvuosia kertyi Afrikassa, jossa kuolema korjasi nimenomaan lapsia.

Sekä Pakistanissa että Intiassa tyttöjen kuolleisuus oli 1,2 kertaa yleisempää kuin poikien. Sen arveltiin johtuvan sukupuolten välisestä sosiaalisesta eriarvoisuudesta.

Max Planck -instituutti ja Lontoon yliopiston trooppisen lääketieteen koulu julkaisivat pienhiukkasten ja muiden ilmansaasteiden yhteyksiä kuolleisuuteen koskevan tutkimuksensa tulokset The Lancetissa.

Niin ikään The Lancetissa julkaistu vertaileva tutkimustulos kertoo, että saasteisiin ylipäätään kuoli 9 miljoonaa ihmistä vuonna 2015. Luku on viisitoistakertainen verrattuna samana vuonna sodissa ja muissa väkivaltaisuuksissa kuolleiden ihmisten määrään.