Maakuntien, kuntien ja järjestöjen pitää luoda nykyistä paremmin toimivat yhteistyökäytännöt sote- ja maakuntauudistuksen takia, painottaa selvityshenkilö Tuija Brax.
Hän luovutti torstaina loppuraporttinsa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen roolista hallituksen ehdottamassa sote- ja maakuntamallissa.
– Yhteistyöstä on sovittava konkreettisella tasolla. Maakuntien ja kuntien on nimettävä vastuuhenkilöt sekä järjestötyöhön että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Näin järjestöt tietävät keneen olla yhteydessä ja vältetään tietokatkokset.
Braxin mukaan maakunta- ja sote-uudistus muuttaa järjestöjen toimintaympäristöä, sillä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun on tarkoitus siirtyä maakunnille. Samalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää suurelta osin kuntien tehtäväksi.
– Järjestöt ovat huolissaan siitä, että kunnat vetäytyvät palveluiden järjestämisestä, koska pitävät niitä maakuntien tehtävänä, Brax sanoo.
Maakunnilta järjestöavustuksia
Brax vaatii maakuntia ottamaan järjestöt huomioon jo maakuntastrategiassa ja palvelulupauksessa.
– Kuntien lisäksi myös maakuntien kannattaisi myöntää järjestöavustuksia. Tällä turvattaisiin niiden järjestöjen toiminta, jotka saavat nykymallissa avustuksensa kunnilta.
Braxin mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaus vaikuttaa järjestökenttään. Järjestöjen on tulevaisuudessa määriteltävä toimintansa sen mukaan, onko se markkinaehtoista palvelutuotantoa vai yleishyödyllistä, voittoa tavoittelematonta terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.
Järjestöille ei pidä hänen mielestään antaa julkista rahaa markkinaehtoisten palveluiden järjestämiseen. Omistajaohjauskoulutukseen rahaa sen sijaan kannattaisi antaa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko oli Braxin kanssa samaa mieltä julkisen rahan käytöstä koulutukseen.
Järjestö ei ole jakojäännös
Ministerin mielestä järjestöt eivät saa olla pelkkä sote-uudistuksen jakojäännös.
– On tärkeää, että järjestöt eivät putoa maakunnan ja kunnan väliin niin, että molemmat katsovat jonkin asian kuuluvan toisen tontille. Lopputulemana voisi tällöin olla, että yleishyödyllinen toiminto, jota mikään muu kuin järjestötaho ei hoida, lakkaisi olemasta.
Saarikon mielestä järjestöjen menestys uudessa sotessa vaatii yhteistyötä ja toimintaympäristön ymmärrystä.
– Laajalla järjestökentällä on merkittävä rooli suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. On tärkeää, että järjestöjen toiminta turvataan myös tulevaisuudessa.