Lainsäädännön arviointineuvosto julkaisi maanantaina lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta eläinten hyvinvointilaiksi. Arviointineuvosto katsoo, ettei lausuntokierroksella saatuja lähes 400 lausuntoa ole otettu lakiluonnoksessa riittävästi huomioon.
Neuvoston mukaan esitysluonnokseen on kirjattu kattavasti lausuntokierroksen havaintoja, mutta niitä ei ole kommentoitu esitysluonnoksessa. Neuvoston mukaan jää epäselväksi, miten saatu palaute on otettu huomioon ja millä perustein mahdollisia muutoksia on tehty tai jätetty tekemättä.
Eläinlakiesitykseen annettiin ennätysmäärä, vajaat 400 lausuntoa. Ne olivat suurelta osin kriittisiä esitystä kohtaan.
”Lakiluonnoksen perusteet ja lähtökohdat on tuotu kyllä nykyaikaan, mutta toteutukseen asti periaatteet eivät yllä.”
– On hienoa huomata, kuinka eläinjärjestöjen, meidän tukijoidemme ja kaikkien eläinten puolesta puhuvien vuosien työ konkretisoituu näissä lausunnoissa. Se työ ei ole mennyt hukkaan. Lausunnot osoittavat selvästi, ettei lakiluonnos ole tällaisenaan riittävä. Vaarana on nyt kuitenkin se, että kansan tahdon ylitse kävellään, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä.
Eläimille taattava mahdollisuus luontaiseen käyttäytymiseen
Animalia on vaatinut uusittavaan lakiin esimerkiksi parsinavetoiden ja emakkohäkkien kieltoa, jota puoltaisivat myös lain lähtökohdat. Lakiluonnoksessa todetaan, että eläinten pitää saada toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan.
– Näitä tarpeita ei luonnoksessa kuitenkaan mahdollisteta suurelle osalle eläimistä. Parsinavetoissa elävien lypsylehmien tilanne ei edelleenkään parane. Sikaemakoiden porsitushäkit estävät niiden luontaisen käyttäytymisen suuren osan aikaa vuodesta, turkistarhojen eläimistä puhumattakaan. Lakiluonnoksen perusteet ja lähtökohdat on tuotu kyllä nykyaikaan, mutta toteutukseen asti periaatteet eivät yllä, Kivelä huomauttaa.
Myös arviointineuvoston lausunto ottaa kantaa parsinavetoita ja porsitushäkkejä koskeviin kohtiin. Esitysluonnoksessa nämä pitomuodot sallitaan taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vedoten. Neuvoston mielestä esitysluonnos ei kuitenkaan selitä, mitkä nämä syyt ovat, ja se ehdottaa, että vaihtoehtoisia ratkaisumalleja esitellään luonnoksessa.
Neuvosto myös kritisoi hallituksen luonnosta siitä, ettei se kerro eläinsuojelulainsäädännön tasosta verrokkimaissa. Lausunnon mukaan se vaikeuttaa eläinten hyvinvointia parantavien tavoitteiden ja maatalouselinkeinon kilpailukyvyn liikkumavaran ymmärtämistä.
– Monessa verrokkimaassa eläinsuojelulaki on edistynyt verrattuna meidän lakiimme. Esimerkit maailmalta kertovat, että eläinten hyvinvointia voidaan parantaa ilman, että maataloustuotanto romahtaa. Nämä meidänkin vaatimamme parannukset ovat toteutettavissa olevia asioita, jotka ovat jo arkipäivää monessa maassa, Kivelä sanoo.
[digilehti pvm=20180704]