Lähes 800 miljoonaa ihmistä voi joutua lähtemään ympäristöpakolaisiksi Kaakkois-Aasiassa, mikäli monsuunisateet muuttuvat epäsäännöllisiksi ja ilmasto jatkaa lämpenemistään, varoittaa Maailmanpankki South Asia’s Hotspots -raportissaan.
Ilmastonmuutos vaikuttaa trooppisten myrskyjen voimaan, monsuunikauden ajoittumiseen ja -sateiden määrään sekä kuivien kausien rytmiin. Raportissa keskitytään niin sanottuihin normaaleihin tai keskimääräisiin olosuhteisiin, eikä paneuduta satunnaisten luonnonkatastrofien vaikutuksiin.
Raportissa ennakoidaan, miten lämpötilan nousu ja sateiden vähentyminen ja niitä seuraava kuivuus vaikuttavat kansalaisten elintasoon. Suurimmat ongelmat koituvat Bangladeshille.
Pahiten ilmastonmuutos koettelee alueita, jotka ovat olleet heikoilla jo ennen kuin muutoksia keskimääräisissä säätiloissa alkoi ilmetä.
Bangladeshin bruttokansantuotteen (BKT) arvioidaan laskevan 14,4 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, mikäli hiilidioksidipäästöihin ei sanottavammin puututa. Sri Lankan BKT laskisi samassa tilanteessa kymmenellä ja Intian 9,8 prosentilla.
Kuumuus laskee tuottavuutta
Hotspoteiksi, suoraan suomennettuna ”kuumiksi pisteiksi”, on valikoitu alueet, joissa ilmastonmuutoksen oletetaan muuttavan ympäristöä voimakkaasti. Hotspotit ovat olleet heikoilla jo ennen kuin muutoksia keskimääräisissä säätiloissa alkoi ilmetä. Luonteenomaisia piirteitä niille ovat esimerkiksi huonot liikenneyhteydet ja kotitalouksien heikko tulotaso.
Intiassa ilmastonmuutos vaikuttaa vahvimmin maatalousvaltaisilla alueilla eli käytännössä noin 600 miljoonaa ihmistä elää seudulla, jonka elinolosuhteita ilmastonmuutos heikentää voimakkaasti. Haavoittuvimmat osavaltiot sijaitsevat maan keski-, pohjois- ja luoteisosissa.
Aasian historiallisesti kuumimmilla alueilla Länsi-Afganistanissa ja Lounais-Pakistanissa ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpötilojen nousun arvioidaan laskevan tuottavuutta ja heikentävän kansanterveyttä. Niillä lämpötila on noussut 1–3 celsius-astetta viimeisen 60 vuoden mittaan. Pakistanin Nawabshajissa mittari nousi toukokuussa 53,5 asteeseen.
Aasian maista Nepal kärsinee ilmaston lämpenemisestä vähiten, rannikkoseudut ja saaret, kuten Malediivit, eniten.
Mikäli Aasian maat vähentävät päästöjään Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti, muutokset sekä lämpötilassa että bruttokansantuotteessa jäävät raportissa ennakoituja vähäisemmiksi. Ilmastonmuutoksen ihmisille tuottamia ongelmia voidaan Maailmanpankin mukaan vähentää myös panostamalla koulutukseen, vähentämällä vesivarojen kuormitusta ja tarjoamalla työtä muualta kuin maataloudesta.
[digilehti pvm=20180704]