Pula hakijoista sekä osaamisen ja kokemuksen puute ovat pääsyitä sille, miksi työnantajat eivät löydä sopivia tekijöitä avoinna oleviin tehtäviin.
ManpowerGroupin vuoden 2018 Talent Shortage Survey -tutkimuksen mukaan Suomen työnantajista 45 prosentilla on vaikeuksia täyttää avoimia työtehtäviä, kun vastaava luku vuonna 2016 oli 37prosenttia.
Ero Iso-Britanniaan tai Norjaan on suuri. Iso-Britanniassa työvoiman saantivaikeuksista raportoi vain 19 prosenttia vastaajista ja Norjassa 25 prosenttia. Suomi on niihin verraten työvoiman saatavuuden osalta huomattavasti vaikeammassa tilanteessa.
Suomi on osaajapulassa ohittanut tutkimuksen mukaan myös Ruotsin, jossa neljä kymmenestä työnantajasta kamppailee osaajien saatavuuden kanssa. Maailman mittakaavassa osaajapula on pahin 12 vuoteen.
Hakijapula ja osaajapula – kaksi eri asiaa?
Nykyisessä työmarkkinatilanteessa avoimia työtehtäviä on enemmän kuin tekijöitä tai oikeanlaisia osaajia.
ManpowerGroup Suomen toimitusjohtajan Matti Kariolan mukaan pitäisi oikeastaan erottaa toisistaan kaksi asiaa: hakijapula ja osaajapula. Huutava hakijapula on hänen mukaansa vaikeuttanut työnantajien elämää jo vuosia erityisesti silloin, kun haussa on ollut ammattityöntekijöitä, siivoojia ja autonkuljettajia.
Varsinainen osaajapula on kuitenkin kehittynyt ja pahentunut tietotyön, teknologian ja digitaalisen maailman ripeän kehittymisen myötä, jolloin pulaa on enemmänkin tarvittavasta ajantasaisesta osaamisesta kuin hakijoista. Useimpiin vaikeimmin täytettäviin työtehtäviin vaaditaan keskiasteen jälkeistä koulutusta, mutta ei aina ylempää korkeakoulututkintoa.
– Osaavien työntekijöiden kysyntä jatkaa Suomessa kasvuaan lähes kaikilla aloilla, Kariola sanoo.
Ei meriitit vaan potentiaali
Työnantajat eivät hänen mukaansa löydä osaajia, joilla olisi sopiva yhdistelmä teknistä osaamista ja työelämätaitoja.
– Työntekijöiden houkuttelua, rekrytointia ja sitouttamista on siksi lähestyttävä uudesta näkökulmasta. Työnantajien on tarpeen mukaan ostettava ja vuokrattava osaamista sekä autettava työntekijöitä hankkimaan uusissa tehtävissä vaadittavia taitoja.
Kariolan mukaan painopisteen onkin siirryttävä entistä enemmän menneisyyden meriiteistä ihmisten tulevaisuuden potentiaalin arvostamiseen. Kehittämällä työtekijöiden osaamista työvoiman kuluttamisen sijaan varmistetaan, että ihmisillä ja yrityksillä on eväät menestykseen myös jatkossa.
Vaikeimmin täytettävät työtehtävät Suomessa vuonna 2018 olivat ammattityöntekijät, autonkuljettajat, asiantuntijat, asiakaspalvelijat, teknikot, siivoojat, myyntiedustajat, insinöörit, johtajat sekä laskentatoimen ja rahoituksen asiantuntijat.
Mitä työnantajat yrittävät tehdä?
Yli puolet työnantajista panostaa oppimisympäristöihin ja henkilöstön kehittämistyökaluihin luodakseen etenemispolkuja. Puolet työnantajista suosii myös uusia työskentelyn tapoja ja tarjoaa työntekijöilleen esimerkiksi joustavia työjärjestelyjä. Näissä asioissa on tutkimuksen mukaan tapahtunut iso kehitys ja nousu parin vuoden takaisesta.
Yritykset pyrkivät nyt tavoittelemaan uusia osaajia ja houkuttelemaan palvelukseensa työntekijöitä koko työvoiman kirjosta, myös vähemmistöryhmistä. Vastaajista 40 prosenttia seuraa väestönkehitystä, eri ikäryhmiä tai suuntaa katseensa maan rajojen ulkopuolelle etsiessään potentiaalisia työntekijöitä. Lisäksi yritetään houkutella juuri eläkkeelle jääneitä osaajia palaamaan työelämään tai osa-aikaisia työntekijöitä siirtymään kokopäiväiseen työhön.
Aktiivimalli 2 ei ratkaise osaajapulaa
Suomessa juuri julkaistu ns. aktiivimalli 2 patistaisi työttömiä useammin tapahtuvaan työnhakuun.
– Toteutuessaan malli varmasti lisää työnhakijoiden määrää ja sitä kautta edistää parempaa kohtaantoa joillakin hakijapula-aloilla, mutta osaajapulan ratkaisijaksi siitä ei ole, Matti Kariola toteaa.
Tarvittavan osaamisen kasvattamiseen täytyy tehdä työtä monella rintamalla, yhteistyössä yritysten, julkishallinnon ja koulutusorganisaatioiden kanssa.
– Samalla on kehitettävä Suomen vetovoimaisuutta työperäisen maahanmuuton kohteena, Kariola jatkaa.
ManpowerGroupin vuosittaiseen Talent Shortage -tutkimukseen osallistui lähes 40 000 työnantajaa 43 maasta. Tutkimus kartoitti osaajapulan vaikutuksia globaaleihin työmarkkinoihin ja liiketoimintaan sekä työnantajien näkemyksiä siitä, miten tiettyjen alojen osaajapulaan vastataan.
[digilehti pvm=20180704]