Vajaan vuoden kuluttua alkava Suomen EU-puheenjohtajakausi osuu mielenkiintoiseen saumaan. Uusi parlamentti on vasta aloittanut työnsä, ja uuden komission puheenjohtajan nimi voi olla juuri ja juuri tiedossa. Lisäksi unionin rahoituskehysneuvottelut saattavat venyä Suomen puheenjohtajuuskaudelle.
Jos syksyn ja kevään mittaan ei päästä sopuun unionin uusista rahoituskehyksistä, Suomen sovittelutaidoista voi olla apua.
Seitsemäksi vuodeksi kerrallaan hyväksyttävän budjetin rakentaminen on jo sinällään haasteellista, mutta Iso-Britannian ero unionista tekee siitä vielä vaikeampaa. Tämän takia ratkaisun ei uskota syntyvän ainakaan tulevana syksynä.
Budjetin pääpiirteiden hyväksymisen lisäksi päätettäviksi tulevat maatalouden, aluekehityksen sekä tutkimuksen ja tieteen rahoitusperiaatteet.
Ei isoja lakipaketteja
Suomen kaudelle ei ole tulossa isoja lakipaketteja päätettäviksi aikataulusyistä.
Uusi parlamentti aloittaa toimintaansa, eikä komissio ole ehtinyt antaa lakiesityksiä. Nykyinen komissio julkisti omat tavoitteensakin vasta marraskuussa 2014.
Poliittista säpinää riittää Suomen puheenjohtajakaudelle. Parlamentti nimittää viimeistään kesällä komission puheenjohtajan, mutta koko komission nimilistan hiominen kestää kokemuksen mukaan pitkälle syksyyn.
Pääministerin erityisavustaja EU-asioissa Riikka Pakarinen sanoo, että isojen lakipakettien puuttuminen jättää enemmän tilaa Suomen omalle agendalle eli kärkiteemoille.
– Teemoista ei ole vielä päätetty. Isompia teemoja tulee 3–4.
Kiertotaloutta, tekoälyä vai kauppapolitiikkaa
Paraikaa eri puolilla Suomea on käynnissä kyselykierros, jossa järjestöt saavat esittää teemoja puheenjohtajakaudelle. Teemat lyödään lukkoon syksyn mittaan parlamentaarisessa työryhmässä, jossa on kaksi jäsentä kustakin eduskuntapuolueesta. Työryhmä kokoontui jo kerran keväällä.
Kukin puheenjohtajamaa haluaa vaikuttaa teemoillaan unionin tulevaan kehitykseen. Komissaari Jyrki Katainen totesi keväällä, että Suomi voisi nostaa esille kiertotaloutta ja uusia tekniikoita, koska ilmastonmuutoksen takia tarvitaan energiaa säästäviä ratkaisuja.
Keskustelussa on mainittu myös sisämarkkinoiden ja kauppapolitiikan kehittäminen, digitaalinen kehitys ja tekoäly, arktinen ulottuvuus ja pohjoiset yhteydet, veronkierron torjuminen sekä sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen.
Pakarinen kertoo, että puheenjohtajuuskauden aikana eri puolilla Suomea järjestetään kymmeniä virkamieskokouksia, joten teemat ja maamme erityisolot tulevat tutuiksi. Myös järjestöillä on mahdollisuus tavata virkamiehiä.
Kuusi ministerikokousta
Edellisellä puheenjohtajakaudellaan 2006 Suomella oli vielä paljon vaikutusvaltaa. Tämä perustui osin siihen, että kukin puheenjohtajamaa vastasi vuorollaan unionin ulkopolitiikasta. Nykyisin EU:n ulkopolitiikasta vastaa ulkoministeri, joka on tällä erää italialainen Federica Mogherini.
Huippukokous pidetään vakiintuneen tavan mukaan Brysselissä. Tästä poiketaan vain, jos jäsenmaassa ei ole pidetty lainkaan huippukokousta.
Epävirallisia ministerikokouksia on tiedossa ainakin kuusi. Helsinkiin kokoontuvat vuorollaan kilpailukykyministerit, ympäristöministerit, oikeus- ja sisäministerit, ulko- ja puolustusministerit, valtiovarainministerit sekä maatalousministerit.
Kokouspaikka pidetään tehokkuuden ja turvallisuuden takia samassa paikassa. Paikkaa ei ole vielä julkistettu.’
[digilehti pvm=20180703]