Yli 70 prosenttia Myanmarista Bangladeshiin vainoja paenneista rohingya-lapsista ei käy koulua. Useimmat heistä ovat tulleet Bangladeshiin sen jälkeen, kun Myanmarin pohjoisosissa sijaitsevassa Rakhinen osavaltiossa puhkesi väkivaltaisuuksia elokuun 25. päivänä viime vuonna.
– Yli 327 000 rohingya-lasta ei käy koulua Cox’s Bazarin alueella. Heiltä riistetään oikeus oppia perustaitoja, kuten luku- ja kirjoitustaito, jotka auttaisivat heitä rakentamaan paremman tulevaisuuden itselleen ja perheilleen. Kokonaisen sukupolven tulevaisuus on hyvin synkkä, sanoo Pelastakaa Lasten Bangladeshin maajohtaja Mark Pierce.
Osa pakolaislapsista saa epävirallista opetusta, mutta Piercen mukaan heistäkin suurin osa osallistuu opetukseen vain muutaman tunnin ajan päivässä. He siis opiskelevat vähemmän kuin heidän ikänsä edellyttäisi, vaikka nimenomaan pakolaislapset tarvitsevat laadukasta koulutusta.
”Koulutus ei ole valinnainen ylellisyys vaan elämän edellytykset takaava asia.”
– Koulutus ei ole valinnainen ylellisyys vaan elämän edellytykset takaava asia. Koulutus tuo lapsille toivoa tulevaisuudesta, tarjoaa paluun tuttuihin rutiineihin ja auttaa lievittämään väkivallan ja pakolaisuuden aiheuttamia psykososiaalisia vaikutuksia, Pierce muistuttaa.
YK:n pääsihteeri António Guterres, YK:n pakolaisvaltuutettu Filippo Grandi ja Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim vierailevat maanantaina 2.7. Cox’s Bazarissa. Pelastakaa Lapset -järjestö vaatii heitä tekemään kaikkensa, jotta leireillä voitaisiin lisätä laadukasta koulutusta ja luoda näin lapsille paremmat tulevaisuuden näkymät.
Järjestö peräänkuuluttaa Bangladeshin hallitusta tunnustamaan rohingya-pakolaislasten oikeuden koulutukseen ja varmistamaan, että he saavat turvallisia, laadukkaita ja osallistavia oppimismahdollisuuksia.
– Vaadimme konfliktiin kansainvälisen oikeuden mukaista kestävää ratkaisua, joka mahdollistaa rohingyojen turvallisen, asianmukaisen ja vapaaehtoisen paluun ja kunnioittaa lasten sekä heidän perheidensä perusoikeuksia.
[digilehti pvm=20180702]