Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

SAK:n hallitus päätyi esittämään maan hallitukselle suoran vaatimuksen: työlainsäädännön kaksi heikennyshanketta on vedettävä pois.

Sen sijaan mistään vastatoimista SAK:n hallitus ei vielä päättänyt. Mutta asiaan palataan SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan tarvittaessa.

– Jos lakihankkeet etenevät eduskuntaan lausuntokierroksen jälkeen, niin sitten harkitaan toimenpiteitä.

Työlainsäädännön heikennyksissä on kyse toisaalta irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä ja toisaalta sallia perusteettomat määräaikaiset työsopimukset alle 30-vuotiaille, kolme kuukautta työttömänä olleille työnhakijoille.

Elorannan mukaan vastatoimissa edetään tarvittaessa tällä kertaa työpaikkakohtaisesti. SAK aikoo aktivoida ammattiosastoja kesän aikana. Lisäksi tulossa on viestinnällistä kampanjaa.

– Toritapahtumat on nyt nähty, Eloranta sanoi.

ILMOITUS

Eloranta perusteli vaatimusta lakihankkeiden poisvedosta sillä, että ne asettavat työntekijät iän tai työpaikan kautta eriarvoiseen asemaan. Lisäksi hankkeista ei ole tehty vaikutusarvioita, jolloin niiden perusteilta putoaa Elorannan mukaan pohja pois.

Hän pitää kummallisena sitä, että hallitus vie syvimpään loma-aikaan tällaisia merkittäviä työlainsäädäntöön liittyviä hankkeita eteenpäin. SAK:n hallitus kokoontuu seuraavan kerran arvioimaan tilannetta 13. elokuuta.

Aktiivimalli kakkonenkaan ei kelpaa

Työmarkkinakeskusjärjestö SAK:n hallitus keskusteli torstaiaamuna pitkään ennen kaikkea työlainsäädännön heikennysesityksistä mutta myös aktiivimalli kakkosesta.

Elorannan mukaan SAK:n hallitus oli tyytyväinen siihen, että hallitus on kuullut palkansaajia ja keventänyt aktiivimalli kakkosen karensseja.

– Mutta edelleenkin siellä on kaksoisleikkuri, Eloranta tähdensi.

Hän tarkoittaa sitä, että vaikka työtön hakisi aktiivisesti töitä ja siten välttyisi aktiivimalli kakkosen karensseilta, niin silti aktiivimalli ykkösen kautta voisi tulla vajaan viiden prosentin leikkaus työttömyyspäivärahaan.

SAK:n kanta aktiivimalli kakkoseen on siis kielteinen.

– Siellä on edelleenkin olemassa periaatteelliset rakenteelliset ongelmat. Toivotaan, että tämä ei mene eteenpäin, Eloranta sanoi. Hänestä olisi järkevintä, että aktiivimallin asiat siirrettäisiin sosiaaliturvan uudistamisen yhteyteen.

Maakunnat järjestävät jatkossa palvelut

Aktiivimalli kakkosen arvioidaan tulevan voimaan vuonna 2021, joten se jää seuraavan hallituksen tehtäväksi.

Aktiivimalli ykkönen koskee työttömyysetuutta, minkä toimeenpanee työttömyyskassa tai Kela. Aktiivimalli kakkonen liittyy aktiiviseen työnhakuun ja palveluihin, joita tulevaisuudessa hoitavat maakunnat.

– Meidän mielestämme etuusjärjestelmää ja palvelujärjestelmää ei voida arvioida erikseen.

Tulevaisuudessa Elorannan mukaan rahallisesti tiukoilla olevat maakunnat päättävät, mitä palveluita ne työttömille tarjoavat. SAK ei luota maakuntien kykyyn tarjota työttömille tarpeeksi palveluja. Lisäksi järjestö pelkää, että työtön joutuu pärjäämään tukiviidakossa yksin.