SAK on kutsunut hallituksensa koolle torstaiaamuksi keskustelemaan järjestöllisistä toimista. Tarkoituksena on pohtia vastatoimia hallituksen esittämille työlainsäädännön muutoksille.
Kokouksessa käsitellään erityisesti kehysriihessä esitettyjä helpotuksia alle 20 hengen yritysten irtisanomissuojaan. Myös alle 30-vuotiaiden työttömien määräaikaiset työsopimukset on tarkoitus sallia ilman erityistä perustetta. Hallitus on ilmoittanut pyrkivänsä saamaan työlainsäädännön muutokset lausuntokierrokselle heinäkuuhun mennessä.
Käsitys yhteistyöstä kummallinen
Yksi kokoukseen osallistuvista on Elintarviketyöläisten liiton SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen. Hän ei lähde sanomaan, mitä SAK:n hallituksen pitäisi asiassa päättää.
– Mutta kyllä järjestöllistä valmiutta täytyy tarvittaessa olla elo-syyskuulle. Ja näyttää että tarvitaan. Hallituksen työlainsäädäntöön liittyvät hankkeet on hyvin periaatteellisia asioita. Niissä ei ole enää kyse pikkusormen antamisesta, vaan niihin täytyy nyt puuttua, jos ylipäänsä puututaan, Kuntonen sanoo.
Hän muistuttaa, että SAK:n hallitus päätyi tämänpäiväiseen kokoukseen juuri siksi, että maan hallitus kiirehtii kyseisten lakien säätämistä.
– Eikä ole oikeastaan ollenkaan luottamusta siihen, että kolmikantavalmistelua tehtäisiin esimerkiksi juuri työttömyysturvan aktiivimalliin liittyen.
Sipilän hallituksella on yhteistyöstä Kuntosen mukaan sellainen käsitys, että siinä ammattiyhdistysliike saa kuulla ja saa lausua mielipiteensä.
– Mutta mitään valmistelua ei yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tehdä.
Syrjintä mahdollistuu
Hallituksen työlainsäädännön muutoshankkeista rajuin on Kuntosen mielestä se, että irtisanomista yksilöllisin perustein alle 20 hengen yrityksissä helpotettaisiin.
– Tässä maassa on ikävä kyllä sellaisiakin yrityksiä, joissa sanotaan, että ei tarvitse tulla töihin jos olet ammattiliiton jäsen, Kuntonen harmittelee.
Tämä johtaa hänen mukaansa SEL:ssa siihen, että ”hyvin todennäköisesti joudumme ohjeistamaan pienien yritysten jäsenet maksamaan jäsenmaksunsa suoraan liittoon, jolloin työnantajalle ei tule tietoa, kuka on järjestäytynyt”.
Kuntosen mukaan on ilman muuta selvää, että lakimuutos mahdollistaa työsyrjinnän niin järjestäytymisen kuin vaikkapa sukupuolisen suuntautumisen perusteella.
– Lakimuutos mahdollistaa tämän, vaikka meillä on työsopimuslaissa tietyt syrjintään liittyvät perusteet, joihin yksilöllisillä perusteilla irtisanominen ei saa liittyä, Kuntonen sanoo.
SAK:n suunnitteilla olevat toimet ovat vastalause myös aktiivimalli ykköselle ja kakkoselle. Aktiivimallin kakkososa, jonka mukaan työttömän pitäisi muun muassa hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa, on tarkoitus lähettää eduskuntaan syysistuntokaudella.
SAK järjesti vuoden alussa voimaan tullutta aktiivimalli ykköstä vastaan mielenosoituksen Helsingin Senaatintorilla helmikuussa.