Lehtikuva/Oscar Durand

Turkin virallisen median mukaan Erdoğan sai yli puolet äänistä sunnuntain presidentinvaaleissa ja hänen AKP-puolueensa liittolaistensa kanssa enemmistön parlamenttiin.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan piti maanantain vastaisen yönä uhmakkaan voitonpuheen AKP-puolueensa päämajan parvekkeelta. Hän sanoi, että voittaja oli ”joka ainoa minun 81 miljoonasta kansalaisestani”. Hän myös kehui Turkin demokratian toimivan ”esimerkkinä muulle maailmalle”.

Valtiollisen uutistoimiston Anadolun aamupäivällä antamien tietojen mukaan Erdoğan oli varmistanut uudelleenvalintansa 52,5 prosentin ääniosuudella, kun 99 prosenttia äänistä oli laskettu.

Toiseksi tuli opposition CHP-puolueen ehdokas Muharrem Ince 30,7 prosentilla. Kurdimyönteisen vasemmiston HDP-puolueen Selahattin Demirtas sai 8,3 prosenttia, vaikka hän istuu vankilassa tekaistujen terrorismisyytteiden perusteella.

Erdoğanilla on mahdollisuus hallita jopa vuoteen 2028 saakka.

Maallisen nationalistipuolueen IYI:n ehdokas Meral Aksener sai 7,3 prosenttia ja loput kaksi ehdokasta alle prosentin kumpikin.

HDP ylitti kynnyksen

ILMOITUS

Samaan aikaan pidetyissä parlamenttivaaleissa Erdoğanin AKP oli saamassa 42,5 prosenttia. Sen paikkaluvuksi oli tulossa 293, joka jäisi 8 paikkaa ehdottomasta enemmistöstä 600-paikkaisessa parlamentissa.

AKP on kuitenkin liittoutunut äärioikeistolais-nationalistisen MHP-puolueen kanssa. Se sai 11,1 prosenttia äänistä ja 50 paikkaa, joten yhdessä AKP:n kanssa enemmistö on selvä.

Ince veti vahvan kampanjan ja varsinkin sen loppukirin. Hänen hyvä tuloksensa presidentinvaaleissa ei kuitenkaan riittänyt CHP:lle suurempaan kuin 22,7 prosentin ääniosuuteen ja 146 paikkaan.

CHP:n kanssa liittoutunut, viime vuonna perustettu maallisten nationalistien puolue IYI sai 10 prosenttia ja 38 paikkaa.

Turkin kurdialueen suurimmassa kaupungissa Diyarbakirissa juhlittiin, kun kovassa viranomaisten paineessa ollut HDP ylitti edelleen 10 prosentin äänikynnyksen ja pysyi 11,6 prosentillaan parlamentissa. Sen paikkaluvuksi oli tulossa 67.

Pelon ilmapiiri

Vaalien virallisia tuloksia odotetaan vasta perjantaiksi.

Arvioita vaalien rehellisyydestä ei vielä ole saatavilla. Oppositio oli asettanut runsaasti tarkkailijoita vaalipaikoille. Incen leiri syytti sunnuntaina virallista mediaa manipuloinnista, kun Anadolu julkisti illalla alustavia tuloksia, jotka osoittivat ennenaikaisesti suurvoittoa Erdoğanille ja AKP:lle.

Virallinen taho ilmoitti tutkivansa vilppiepäilyjä Urfan maakunnassa Syyrian rajalla.

Se ainakin on selvää, ettei vaaleja käyty tasapuolisissa olosuhteissa. Valtiollinen media suosi vahvasti Erdoğania ja lisäksi häntä lähellä olevat liikemiehet ovat ottaneet kyseenalaisin keinoin haltuunsa lähes kaiken riippumattoman painetun ja sähköisen median.

Riippumattomia toimittajia on vangittu niin, että Turkki on nyt maailman suurin toimittajien vangitsija.

Heinäkuun 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen julistettu poikkeustila on edelleen voimassa. Sen aikana on vangittu kaikkiaan yli 50 000 ihmistä ja yli 100 000 on erotettu viroistaan.

Amnesty International luonnehtikin, että vaaleja käytiin pelon ilmapiirissä.

Nähtäväksi jää, mikä on HDP:n parlamentissa säilymisen merkitys, jos sen näkyvimmät edustajat jälleen vangitaan tekaistujen terrorismisyytösten perusteella, kuten nykyparlamentissa.

Laajennetut valtaoikeudet

Erdoğan pääsee vaalien jälkeen hallitsemaan entisestään laajennetuin valtaoikeuksin. Ne hyväksyttiin viime vuonna kansanäänestyksessä niukalla 51 prosentin enemmistöllä. Oppositio on arvostellut kansanäänestystä vilpilliseksi.

Uudessa järjestelmässä presidentti johtaa suoraan hallitusta, ja pääministerin virka poistuu. Presidentti nimittää varapresidentit ja ministerit sekä tärkeimmät tuomarit ja korkeimpien virkojen haltijat.

Presidentti voi myös hallita suoraan asetuksilla ja julistaa poikkeustilan.

Arvostelijoiden mukaan Turkin uusi järjestelmä poikkeaa muista presidenttivaltaisista järjestelmistä – kuten Yhdysvaltain ja Ranskan – siten, ettei siinä ole samanlaisia rajoituksia presidentin ylivallalle.

”Yksi lippu, yksi valtio”

Erdoğan ilmoitti huhtikuussa, että vaalit aikaistetaan. Niiden piti alun perin olla ensi vuoden marraskuussa. Suurimpana syynä päätökseen on pidetty Turkin heikkenevää taloutta.

Erdoğan hallitsi pääministerinä vuodet 2003–2014 ja siitä eteenpäin presidenttinä.

Uuden perustuslain mukaan Erdoğan voi asettua vielä alkavan viisivuotiskauden jälkeen ehdolle vaaleissa 2023. Tuon kauden päättyessä vuonna 2028 hän olisi ollut 25 vuotta vallassa. Erdoğan on nyt 64-vuotias.

Voitonpuheessaan maanantain vastaisena yönä Erdoğan sanoi taistelevansa lujasti terroristiryhmiä vastaan – viittaus Turkin kurdialueisiin.

Erdoğan myös aikoo jatkaa sotaansa Pohjois-Syyriassa. Hän vakuutti, että Turkki jatkaa ”syyrialaisten maiden vapauttamista”, jotta pakolaiset voisivat palata kotiinsa.

Erdoğan sanoi kohentavansa Turkin taloutta ja lisäävänsä Turkin kansainvälistä vaikutusvaltaa. Erdoğan johdatti kuulijat huutamaan ”Yksi kansakunta, yksi lippu, yksi maa, yksi valtio” pahaenteisesti kaikuvilla sanoilla.

Ehkä kuvaavasti ensimmäisenä ehätti Erdoğania onnittelemaan Unkarin itsevaltainen pääministeri Viktor Orbán.