IPS/Manipadma Jena

Tiilitehtaiden pilaamat pellot tuottavat taas Intiassa.

Maan kasvukunnon heikkeneminen on vakava ongelma kaikkialla maailmassa. Elvyttäjäksi on löytynyt bambu. Se on pelastanut tiilitehtaiden näivettämän alueen Intiassa ja nostanut kiinalaisnaisen miljoonatuloille.

Intiassa 1960-luvulla alkanut rakennusbuumi ulottui myös Allahabadin kaupunkia ympäröiviin kyliin Uttar Pradeshin osavaltiossa. Lähes sadassa kylässä viljelijät innostuivat lupauksesta tuplata tulonsa ja vuokrasivat viljavat peltonsa tiilitehtaille. Tehtaita nousi vuosikymmenessä yli 150, ja ne kaapivat pintamaan yli 5 000 hehtaarin alueelta.

Kun maasta oli otettu kaikki irti, tiilitehtaat häipyivät yksi toisensa jälkeen. Tuhannet perheet olivat menettäneet elantonsa, koska maassa ei kasvanut enää mikään ja pohjavesi oli huvennut vähiin. Moni muutti pois seudulta, jota hallitsivat pölymyrskyt.

Paikallinen Utthan-järjestö alkoi vuonna 1996 istuttaa tärvellylle alueelle bambua. Se sai tuekseen vuonna 1997 perustetun Kansainvälisen bambu- ja rottinkiverkoston (Inbar). Bambun viljelyala kattaa nyt 4 000 hehtaaria 96 kylässä. Maan elvyttyä seudulla viljellään taas lukuisia vilja- ja lääkekasveja sekä vihanneksia ja hedelmiä. Myös karjatalous kukoistaa.

Biokaasua keittiöön

Bambunlehdistä kertyy vuosittain seitsemän senttiä humusta maan pinnalle, ja pohjaveden pinta on noussut 15 metriä 20 vuodessa, Utthan laskee.

ILMOITUS

Bambun myynti on parantanut tilojen tuloja, mutta merkittävin hyöty on koettu keittiössä. Ruuanvalmistuksesta 80 prosenttia hoidetaan nyt biokaasulla puuhiilen tai puun sijasta. Bambujäte pyörittää Utthanin perustamia 120 biokaasulaitosta.

Bambu ja rottinki kuuluvat puun jälkeen arvokkaimpiin metsän tuotteisiin, joiden kansainvälinen markkina-arvo ylittää 50 miljoonaa euroa, Inbarin pääjohtaja Hans Friederich sanoo.

– Verkostomme jäsenmaat lupasivat kunnostaa bambun avulla viisi miljoonaa hehtaaria pilattua maata vuoteen 2020 mennessä. Nyt ollaan jo lähellä kuutta miljoonaa hehtaaria, hän kehuu. Inbariin kuuluu 43 valtiota, ja sen päämaja sijaitsee Kiinassa.

Bambulla miljonääriksi

Jangtsejoen tulvat 1997 ja seuraavan vuoden kuivuus Keltaisenjoen altaalla innostivat Kiinan mittavaan bambunistutukseen, jossa on nyt mukana 32 miljoonaa maatilaa 25 maakunnassa, Friederich kertoo.

Eräs nainen Guizhoun maakunnasta ryhtyi monien muiden tavoin valmistamaan bambusta huonekaluja. Ylijäämäkuitu meni sähkön- ja lämmöntuotantoon, mutta jäljelle jäi isot kasat bambupurua. Nainen kokeili sienien kasvatusta purulla ja sai pian huippuravintolat asiakkaikseen.

Bambu ja rottinki kuuluvat puun jälkeen arvokkaimpiin metsän tuotteisiin.

Bambunlehdet nainen syötti 20 000 kananpojalle, joita hän kasvatti vapaudessa. Bambu lihottaa kanoja jopa 70 prosenttia enemmän kuin muu ravinto, ja munat saavat sinertävän sävyn, josta kuluttajat maksavat tavallista enemmän.

Naisen vuosiansiot ovat nousseet lähelle viittä miljoonaa euroa, Friederich sanoo.

Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu. Kiinassa kasvavat jättibambut sitovat 100–400 tonnia hiiltä hehtaaria kohti, kun Euroopan metsien hiilivarastoksi on arvioitu keskimäärin 40 tonnia hehtaaria kohti.

Bambusta on moneksi

Bambut (Bambuseae) on heinäkasvien ryhmä, johon kuuluu noin 90 sukua ja niihin yhteensä yli tuhat lajia, hybridiä ja alalajia. Bambuja kasvaa villinä laajalla alueella ja viljeltynä lähes kaikkialla. Laajimmat bambumetsät ovat Aasian vuoristoissa, joissa bambuja kasvaa jopa 4 000 metrin korkeudessa.

Yksittäinen bambukasvi tekee suoraan maasta useita versoja vuosittain. Niiden halkaisija riippuu emokasvin iästä, pituutta tulee päivittäin lisää. Bambut, kuten muutkin heinäkasvit, kasvavat maan rajasta eikä kärjestään. Yksi kasviyksilö voi tuottaa jopa 15 kilometriä bambukeppiä.

Juurakko on verkkomaisesti leviävä hiusjuuristo. Varsi on erittäin kuitupitoinen, ja sitä käytetään rakennusmateriaalina, polttopuuna, työkalujen ja tarveastioiden valmistukseen sekä tekstiilien raaka-aineena. Nuoria versoja syödään keitettyinä. Isopandat ja kultapandat käyttävät bambua pääravintonaan. (Wikipedia)

Englanninkielinen versio