Suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa on nostettava seuraavien 15 vuoden aikana, sillä tekoäly haastaa työelämän osaamista uusilla, osin tuntemattomillakin tavoilla.
– Jopa miljoona suomalaista on koulutettava uudestaan, valtiotieteen lisensiaatti, Työn ja yhteiskunnan muutos -työryhmän puheenjohtaja Osmo Soininvaara (vihr.) totesi keskiviikkona Helsingin Säätytalolla. Hän puhui työ- ja elinkeinoministeriön Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuudessa.
Raportti on elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) vuosi sitten käynnistämän kansallisen tekoälyohjelman tulos. Raportin kirjoittanut työryhmä koostui valtionhallinnon, palkansaajajärjestöjen ja yliopistojen asiantuntijoista.
Korkeakoulutettujen osuutta on nostettava 51 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Heidän osuutensa vuonna 2016 oli 44 prosenttia.
– Töiden ja osaamisvaatimusten muuttuminen on varmaa, Lintilä totesi.
Konsulttiyhtiö McKinseyn arvion mukaan tekoäly tuhoaa 15 prosenttia työpaikoista, mutta jos Suomi panostaa nopeasti tekoälyyn, työpaikkoja voi syntyä lisää.
Päätöksentekoalgoritmien julkisuutta raportin kirjoittajat pitävät pääosin hyvänä.
Raportin mukaan työpaikkojen runsas häviäminen Suomesta on epätodennäköistä, sillä tekniikkaa on jo nyt korvannut monet raskaat ja ruumiilliset työt, kuten metsurin työn.
Raportissa ennustetaan, että ammatit epätasa-arvoistuvat ja keskiluokka häviää. Luovien osaajien ansiot voivat kohota pilviin ja perusduunarin työmarkkina-asema heikentyä.
Ominaisuudet ja taidot käyttöön
Soininvaara puhui elinikäisen oppimisen reformista, jonka idean hän leikillisesti kiteytti oppivelvollisuusiän nostamiseen 65 vuoteen.
– Vuorovaikutustaidoille ja matemaattiselle ajattelulle on jatkossa kysyntää, Soininvaara uskoo.
– Sosiaaliset ja ongelmanratkaisutaidot ovat tärkeitä, Lintilä otaksuu.
Raportissa ehdotetaan jokaiselle työikäiselle koulutusta viikon verran vuodessa sekä koulutusseteleitä, jotka työntekijä voi käyttää tarvitsemaansa koulutukseen. Myös aikuiskoulutuksen tukiviidakkoa tahdotaan selkeyttää.
Soininvaara heittää rohkean idean ammattien uudelleenjärjestelyistä. Esimerkkinä hän mainitsee sairaanhoitajan, joka tekoälyn turvin voisi tehdä osin yleislääkärin tehtäviä. Myös yleislääkäri hyötyy tekoälystä ja pystyy korvaamaan nykyisiä erikoislääkärin tehtäviä.
Kone tekee päätöksiä
Tekoäly tuo myös eettisiä ongelmia.
Kansalaisista saatu data voi johtaa pisteytykseen, jonka mukaan voidaan luoda esimerkiksi suosituimmuuslistaa heistä, joilla on parhaiten yhteiskuntaa palvelevat ominaisuudet.
– Koneen katsotaan olevan epäinhimillinen esimerkiksi asuntolainpäätöksien tekoon. Onko mielivaltaa käyttävä pankinjohtaja kuitenkaan konetta parempi, Soininvaara heittää.
Raportissa päädyttiin kieltämään tekoälyltä sellaiset asiat, mitkä ovat kiellettyjä ihmisiltäkin, kuten etninen profilointi.
Päätöksentekoalgoritmien julkisuutta raportin kirjoittajat pitävät pääosin hyvänä.