Moninainen kyselyyn vastanneiden joukko
Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi – raportti, jossa selvitetään työelämän ulkopuolella olevien elämäntilannetta.
Työttömistä vastaajista yli 70 prosenttia oli ollut työttömänä yli vuoden ja yli 50 prosenttia yli kaksi vuotta.
Reilu kolmannes vastaajista oli työllistettynä esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun tai palkkatukityön kautta.
Työkyvyttömyyseläkkeellä, kuntoutustuella tai pitkäaikaisesti sairaana oli 16,5 prosenttia.
Tutkimusta toteuttaa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra.
Hankkeen päätoteuttaja on THL ja osatoteuttaja Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Sokra suoritti hankkeiden osallistujille valtakunnallisen kyselytutkimuksen syksyllä 2017.
Työelämän ulkopuolella jääneille ihmisille kasautuu toimeentulovaikeuksia ja vaikeuksia on jopa perustarpeissa. Aina ei ole rahaa edes ruokaan. He kokevat myös psyykkistä ylikuormaa ja yksinäisyyttä. Koettu terveys on muita työikäisiä huomattavasti heikompi.
Elämänlaatu oli työelämän ulkopuolella olevien keskuudessa matalampi kuin koko Suomen väestössä. Vain viidennes kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi, mikä on lähes kolme kertaa pienempi osuus kuin väestössä keskimäärin.
Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen THL:n kyselytutkimus (PDF-tiedosto) kohdistui heikoimmassa asemassa oleviin työikäisiin. Tavoitteena oli kerätä tietoa työelämän ulkopuolella olevien osallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tiedon tarve on suuri, sillä kyse on väestöryhmästä, jota ei ole tavoitettu juuri muissa väestötutkimuksissa.
Puolet ilmoitti elävänsä päivän kerrallaan
Lähes 60 prosenttia koki kotitalouden menojen kattamisen hankalaksi.Tämä on melkein kaksinkertainen luku muuhun väestöön verrattuna. Yli 40 prosenttia ilmoitti, että oli edeltävän vuoden aikana pelännyt, että ruoka loppuu ennen kuin saa rahaa. Koko väestöön verrattuna luku on nelinkertainen.
Yli puolet vastaajista ei suunnittele tulevaisuuttaan, vaan ilmoitti elävänsä päivä kerrallaan. Tämä yllätti THL:n tutkijat, sillä useat kyselyyn vastanneet olivat työmarkkinatuella.
– Useat vastaajista elävät suhteellisen vakiintuneessa tilanteessa esimerkiksi työmarkkinatuella, mutta eivät silti kokeneet elämäänsä ennakoitavaksi, sanoo tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola.
Psyykkinen kuorma kolminkertainen
Heikoimmassa asemassa olevien koettu terveys oli varsin heikko ja pitkäaikaissairaudet yleisempää kuin väestöllä keskimäärin. Yli kaksi kolmasosaa raportoi jonkin pitkäaikaissairauden tai muun pitkäaikaisen terveysongelman.
Koettu terveys oli varsin heikko ja pitkäaikaissairaudet yleisempää kuin väestöllä keskimäärin.
Kahden mittarin avulla mitattuna merkittävästi psyykkisesti kuormittuneiden osuudet olivat 34,5 ja 39,5 prosenttia. Osuudet ovat jopa yli kolminkertaisia koko väestöön verrattuna.
Yksinäisyyttä koettiin kolminkertaisesti. Tutkimuksen kohderyhmästä melkein joka neljäs vastaaja tunsi itsensä jatkuvasti tai melko usein yksinäiseksi.
– Jatkuva tai toistuva yksinäisyyden kokemus on tulkittu olevan yksi tärkeimmistä syrjäytymisen merkeistä. Yksinäisyys on myös yhteydessä toimintakykyä heikentäviin sairauksiin, sanoo tutkija Lars Leemann.
Samaan aikaan vastaajat olivat kuitenkin yhteiskunnallisesti aktiivisia: reilu neljännes ilmoitti osallistuneensa aktiivisesti jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai henkisen yhdistyksen toimintaan. Osuus on vähintään yhtä suuri kuin koko Suomen väestössä
Viranomaisesta lähiomainen
Luottamusta koskevat tulokset yllättivät: ne olivat kiinnostavia ja hieman ristiriitaisiakin. Vastaajat luottavat instituutioihin ja viranomainen enemmän kuin ihmisiin.
Luottamus instituutioihin ja virastoihin oli melko korkeaa. Luottamus oli samalla tasolla tai hieman korkeampi esimerkiksi julkiseen sosiaalihuoltoon kuin väestöllä keskimäärin.
Vastaajat esimerkiksi kokivat instituutioiden tai muiden ihmisten osoittavan heihin luottamusta enemmän kuin he itse luottivat muihin ihmisiin ja instituutioihin.
Äänestysaktiivisuus vaaleissa oli virallista äänestysprosenttia matalampi, mutta aktiivinen osallistuminen järjestötoimintaan oli yleistä. Tutkijoiden mukaan osallistujat vaikuttivat olevan aktiivisia ja tiedostavia.
Moninainen kyselyyn vastanneiden joukko
Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi – raportti, jossa selvitetään työelämän ulkopuolella olevien elämäntilannetta.
Työttömistä vastaajista yli 70 prosenttia oli ollut työttömänä yli vuoden ja yli 50 prosenttia yli kaksi vuotta.
Reilu kolmannes vastaajista oli työllistettynä esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun tai palkkatukityön kautta.
Työkyvyttömyyseläkkeellä, kuntoutustuella tai pitkäaikaisesti sairaana oli 16,5 prosenttia.
Tutkimusta toteuttaa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra.
Hankkeen päätoteuttaja on THL ja osatoteuttaja Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Sokra suoritti hankkeiden osallistujille valtakunnallisen kyselytutkimuksen syksyllä 2017.