Hallitus teki taktisen liikkeen valjastamalla maakunnat valinnanvapauden aikatauluun. Keskustan perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja kuntaministeri Anu Vehviläinen ovat painottaneet julkisuudessa maakunnille tehdyn kyselyn merkitystä.
Kyselyn tuloksilla hallitus perustelee omaa aikatauluaan sote-keskusten markkinoistamisesta.
Hallituksella on nyt aikataulutuksessa kiikkulauta: maakunnat voivat aikaistaa vuodella tai myöhentää vuodella hakemuksen pohjalta siirtymistä valinnanvapauteen. Suurin osa olisi siirtymässä näillä näkymin vuonna 2021, johon hallitus tähtää.
Maakuntien muutosjohtajien vastaukset sopivat hallitukselle, mutta ei maakuntien suurimpien kaupunkien johdon kielteiset linjaukset sote-uudistukseen.
Maakuntavaalitkin hakusessa
Hallitus siirsi vuodella valinnanvapauden aiottua voimaantuloa omassa vastineessaan perustuslakivaliokunnan listaamiin ongelmiin. Eikä koko sote-ja maakuntauudistuksen voimaantulo ole varmaa.
Hallituksella on hakusessa maakuntavaalien ajankohta. Vehviläinen jätti vastaamatta alkuviikon tiedotustilaisuudessa kysymykseen maakuntavaalien ajankohdasta.
Eilen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) arvioi Ylelle, että vaalit voivat olla korkeintaan eduskuntavaalien yhteydessä ensi vuoden huhtikuussa.
Muutosjohtajat vastaavat virkansa puolesta
Hallitus haki taustatukea maakuntien muutosjohtajilta. Virkamiehiltä kysyttiin, miten he arvioivat omaa työtään. Hallitus on linjannut jo etukäteen tavoiteaikataulun maakunnille. Miten muuten maakuntien muutosjohtajat voisivat toimia kuin pyrkiä tähän?
Hallituksen kyselyä maakuntajohtajille voi pitää lähes nollakyselynä. Maakuntien muutosjohtajien vastaukset sopivat hallitukselle, mutta ei näiden maakuntien suurimpien kaupunkien johdon linjaukset. Maan 21 suurimman kaupungin johto on vastustanut sote- ja maakuntauudistusta. Myös pääkaupunkiseudun valtuustot ovat kielteisellä kannalla.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistutti maanantaina A-studiossa, että kannattaa muistuttaa keneltä on kysytty.
Hän näkee hallituksen kyselyn valmistelun yhtenä merkkinä demokratiavajeesta: Meillä ei ole vaaleissa valittuja päättäjiä, ei edustajia maakuntahallinnossa. Hän pitää menettelyä kyseenalaisena.
Hallitus puhuu suulla suuremmalla
Hallituksen välittämä kuva maakuntien valmiudesta siirtyä sote-keskuksiin on edelleenkin liian positiivinen. Hallitus antaa ymmärtää, että maakunnat ovat valmiimpia siirtymään sote-keskusten markkinoistamiseen kuin ovatkaan.
Suurin maakuntaa, eli noin 1,6 miljoonan asukkaan, Uusimaa arvioi valinnanvapauden toteuttamisen sote-keskuksissa olevan mahdollista vuosien 2021 – 2024 aikana vaiheittain. Maakuntajohtajista kahdeksan on valmis siirtymään sote-keskusmalliin vuonna 2021.
Etelä-Karjala ilmoittaa olevansa valmis siirtoon jo ensi vuonna. Maakunnan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten on ollut malliesimerkki, mutta nyt esiin ovat nousseet taloudelliset ongelmat sekä ongelmat vanhusten kotihoidossa.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on tehnyt valvontapyynnön Itä-Suomen aluehallintoviranomaiselle sekä kantelun oikeusasiamiehelle Eksoten kotihoidosta. Työntekijöiden valituksista huolimatta tilanne ei ole korjaantunut.
Asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti
Maakunnat ovat sote-keskuksia valmiimpia ottamaan käyttöönsä asiakassetelit ja henkilökohtaisen budjetin. Näidenkin käyttö monituottajamallissa on hankalaa, mutta tästä on jo kunnissa kokemusta muun maussa vanhustenhoivassa ja varhaiskasvatuksessa.
Nämäkin lisäävät mittavasti valinnanvapautta ja henkilökohtaista vastuuta. Henkilökohtainen budjetti on tarkoitus viedä etenkin vammais- ja vanhuspalveluihin. Etenkin henkilökohtaisen budjetin kohdalla voi olla vastaava ongelma rahoituksen riittävyydestä kuin sote-keskuksissa.
Entä jos henkilökohtainen budjetti ei riitäkään koko vuodeksi suunnitelmien mukaan? Maakunnan on tästäkin vastattava viime kädessä.
Sote-asiakkaiden palvelujen saannin varmuus ja yhdenvertainen kohtelu on iso kysymysmerkki, kun hallituksen esittämä asiakassuunnitelma ei olisi enää sitova.