Oikeiston ehdokas Iván Duque valittiin Kolumbian presidentiksi 54,0 prosentin ääniosuudella sunnuntaina pidetyllä presidentinvaalien toisella kierroksella.
Vastaehdokas, vasemmiston Gustavo Petro sai 41,8 prosenttia. Kuten luvuista huomaa, niiden summa ei ole sata. Muutama prosentti on hylättyjä ääniä.
Duque edustaa kovan linjan oikeistoa, ja monet pitävät häntä lähinnä entisen presidentin Alvaro Uriben (presidenttinä 2002–2010) käsikassarana. Uribe on johtanut kampanjaa, jolla on pyritty kumoamaan marraskuussa 2016 tehty rauhansopimus. Sopimuksella saatiin päätökseen vuosikymmeniä kestänyt sisällissota.
Tappiosta huolimatta Petro menestyi odottamattoman hyvin.
Uribe on vastustanut erityisesti niitä sopimuskohtia, joissa entisten Farc-vasemmistosissien sallittiin muuntua poliittiseksi puolueeksi, jolle alkuvaiheessa taattiin kiintiöpaikat parlamentista.
Uribe on siis yrittänyt kaataa keskustaoikeistolaisen seuraajansa Juan Manuel Santosin neuvotteleman rauhansopimuksen.
Uriben kampanja onnistuikin lokakuussa 2016 pidetyssä kansanäänestyksellä saamaan sopimuksen hylätyksi äärimmäisen niukalla ääntenenemmistöllä.
Tämän jälkeen Santos kannattajineen vei hieman muutetun sopimuksen läpi parlamentin hyväksynnällä, ilman uutta kansanäänestystä. Tämä on ollut yksi kovaa oikeistoa hiertäneistä seikoista.
Santos sai vuoden 2016 Nobelin rauhanpalkinnon.
Duque on Uriben tavoin sanonut, että hän haluaa muuttaa ne rauhansopimuksen kohdat, joissa entisille sisseille annetaan poliittiset oikeudet. Samoin hän haluaa perua lievennykset sisällissodan aikaisille sisseille määrättävistä rangaistuksista.
Raskas sisällissota
Kolumbian sisällissota alkoi 1960-luvun puolivälissä. Siinä arvioidaan kuolleen vähintään 220 000 ihmistä. Maansisäisiksi pakolaisiksi joutui yli 7 miljoonaa ihmistä.
Hallituksen joukkojen päävastustaja olivat Farc-sissit. Lisäksi toimi pienempi ELN-vasemmistosissien liike, jota marraskuun 2016 rauhansopimus ei koske. ELN on käynyt erillisiä neuvotteluja hallituksen kanssa, ja viime syyskuusta lähtien se ja hallituksen joukot ovat olleet tulitauossa.
Sisällissotaan osallistuivat myös maanomistajien perustamat oikeistojoukot, jotka aloittivat toimintansa 1980-luvulla ja ryhmittyivät 1997 AUC-liikkeeksi. AUC lopetti toimintansa 2008 ja suurin osa sen johtajista lähti maanpakoon Yhdysvaltoihin.
Yhdysvallat onkin ollut yksi konfliktin osapuolista, ja erityisen aktiivisesti se osallistui viime vuosikymmenellä George W. Bushin kaudella tukien Uriben sodankäyntiä.
Sodan kaikki osapuolet syyllistyivät ihmisoikeusrikkomuksiin. Aikaa myöten sodasta tuli yhä enemmän myös sotaa huumekaupan hallinnasta.
Myöhemmin on paljastunut, että Uriben aikana esimerkiksi surmattiin tuhansia siviileitä vain sen vuoksi, että armeijan voittotilastot näyttäisivät paremmilta.
Farc-sissien aseistariisunta heitä varten perustetuilla kokoomaleireillä saatiin päätökseen viime kesänä. Monet heistä ovat kuitenkin valittaneet, että heidät on jätetty tyhjän päälle. Viime kesän jälkeenkin on murhattu kymmeniä vasemmistolaisia kuten ay-aktiiveja.
Uriben suojatti
Iván Duquesta tulee Kolumbian historian nuorin presidentti. Hän täyttää 42 vuotta muutamaa päivää ennen 7. elokuuta tapahtuvaa virkaanastumistaan.
Alvaro Uribe houkutteli Duquen Amerikkojen kehityspankin johtotehtävistä Washingtonista pyrkimään senaattoriksi vuonna 2014. Duque tuli valituksi, ja Uribe ryhtyi valmentamaan häntä tulevaksi presidenttiehdokkaaksi.
Duque lupasi voitonpuheessaan sunnuntai-iltana toimivansa maan yhdistäjänä repivän vaalikamppailun jälkeen.
Monet kuitenkin pelkäävät, että rauhansopimuksen avaaminen voi merkitä samalla sopimuksen romahtamista ja jopa sisällissodan paluuta.
Duque edustaa myös muussa politiikassaan tiukkaa oikeistolinjaa. Hän vastustaa aborttia ja kannattaa veroleikkauksia sekä valtion roolin pienentämistä.
Petro menestyi odotettua paremmin
Farcia sodan aikana johtanut Rodrigo Londoño kommentoi Duquen valintaa hyvin sovinnollisella tviitillä. Hän kiitti sitä, että rauhanprosessi antoi mahdollisuuden rauhallisesti sujuneille vaaleille ja sanoi kunnioittavansa enemmistön valintaa.
Myös Gustavo Petro myönsi tappionsa nopeasti vaali-iltana.
58-vuotias Petro menestyi kuitenkin presidentinvaaleissa yllättävän hyvin. Hän oli ensimmäinen vasemmistolainen, joka pääsi edes toiselle kierrokselle. Kolme viikkoa sitten pidetyllä ensimmäisellä kierroksella hän sai 25 prosenttia äänistä Duquen saadessa 39 prosenttia.
Petro kuului 1980-luvulla vasemmistosissien M-19-ryhmään, joka vuosikymmenen lopussa laski aseensa ja muuttui poliittiseksi puolueeksi. Petro toimi myöhemmin kansanedustajana ja senaattorina sekä 2012-2015 Bogotán pormestarina.
Petro ajoi kampanjassaan rauhanprosessin jatkamista, koulutusta ja terveydenhoitoa sekä maauudistusta.