Lehtikuva/Jussi Nukari

Eliittimme piirissä on viime vuosina voimistunut halu hakeutua liittoon Yhdysvaltojen kanssa. Siinä tarkoituksessa hallitus on tehnyt kahdenvälisen yhteistyösopimuksen vuonna 2016 ja tänä vuonna yhdessä Ruotsin kanssa kolmen välisen sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Näin yritetään kiertää kansan sitkeää Nato-vastustusta.

Näistä sopimuksista ei ole käyty edes eduskunnassa laajempaa keskustelua – puhumattakaan avointa kansalaiskeskustelua siitä, mihin tällainen liittoutuminen maailman mahtavimman sotilasmahdin kanssa voi meidät johtaa.

Niiden, jotka sinnikkäästi uskovat apuun merten takaa sotilaallisen kriisin uhatessa meitä, kannattaa tutustua Yhdysvaltojen kantaan, kun Natoa perustettiin. Eurooppalaiset halusivat sopimukseen automaattisen turvallisuustakuun. Yhdysvaltojen neuvottelijat kuitenkin tiesivät, ettei kongressi suostuisi luopumaan perustuslaillisesta oikeudestaan päättää sodasta ja rauhasta, semminkään jonkun kaukaisen tuiki tuntemattoman maankolkan vuoksi.

Niinpä Natossakin Yhdysvallat, sen kuuluisan 5. artiklan mukaan vain ”auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai sopimuspuolia ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi”. On vaarallista rakennella turvallisuuspolitiikkaa harhakuvien varaan ja ulkoistaa se.

Sillä Yhdysvallat tarvitsee meitä Baltian puolustukseen, Itämeren hallinnointiin, voiman näyttämiseen Venäjälle, aseiden ostoon ja mukaan omiin sotiinsa. Suomelle on nyt tehty ”tarjous, josta ei voi kieltäytyä”, kun ilmavoimat hankkii seuraajaa Horneteille. Suomen hallitus on valmis upottamaan kymmeniä miljardeja F-35 hävittäjien hankintaan Yhdysvalloista. Se on suojelurahaa kuvitellusta turvasta.

ILMOITUS

Samaan aikaan on leikattava työttömiltä, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja koululaisilta, sairailta, vanhuksilta ja vammaisilta kaikesta tarpeellisesta. Aseiden hankkimisessa ei velkaantuminenkaan näytä pelottavan.

Maanpuolustuksen kannalta hävittäjät on kallis ja toimimaton ratkaisu. Ilmatorjunnan entisen tarkastajan eversti Ahti Lapin mukaan (Ilmatorjuntalehti 3/2015) nykyisissä sodissa alivoimaisella puolella koneiden pudotuksista vain kolme prosenttia on tehty hävittäjillä, ilmatorjunnalla 97 prosenttia. Sen hinta on vain murto-osa hävittäjien hinnasta.

Ydinaseiden lisäksi todelliset turvallisuusuhat liittyvät köyhyyteen, ilmastonmuutokseen ja ekologiseen kriisiin. Niihin eivät hävittäjät auta. Sen vuoksi onkin syntynyt kampanja: Hävittäjämiljardit hyötykäyttöön https://www.facebook.com/stopF35/.

Hannu Ketoharju
Juuka