Lehtikuva/Eitan Abramovich

Lakimuutoksen on saatava vielä senaatin hyväksyntä. Presidentti ei aio kaataa sitä vetollaan.

Naisten oikeuksien puolustajat riemuitsivat Argentiinassa, kun kongressin alahuone päätti torstaina äänin 129–125 abortin laillistamisesta 14 ensimmäisen raskausviikon aikana.

Lain on kuitenkin vielä saatava hyväksyntä senaatissa, jota pidetään alahuonetta konservatiivisempana.

Presidentti Mauricio Macri on sanonut, ettei hän kaada laki veto-oikeudellaan, jos kongressi sen hyväksyy. Henkilökohtaisesti Macri kuitenkin vastustaa aborttia.

Yhteiskunta on entistä jakautuneempi.

Alahuone teki päätöksensä keskiviikkona käydyn maratonkeskustelun jälkeen. Päätöstä pidettiin jopa hieman yllättävänä, koska ennalta kantansa ilmaisseissa kansanedustajissa oli enemmän lain vastustajia kuin kannattajia. Ratkaisijan paikalla olivat ne kolmisenkymmentä edustajaa, jotka eivät olleet kertoneet kantaansa ennakolta.

Vaaralliset laittomat abortit

Kamppailu abortin laillistamiseksi on yhdistänyt naisia yli puoluerajojen Argentiinassa.

ILMOITUS

”En ole neutraali. Olen katolilainen, gynekologiaan erikoistunut lääkäri, ja neljän lapsen äiti. Olen työskennellyt niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. En ole koskaan kannattanut aborttia sinänsä, enkä koskaan sellaista kenellekään tehnyt. Siitä huolimatta, että tunnen tekniikan erittäin hyvin, ja olen suorittanut lukuisia kaavintoja. Lukemattomia kertoja minun täytyi tehdä kaavinta laittoman abortin ”loppuun saattamiseksi”. Ennätykseni on 18 kaavintaa yhden työvuoron aikana. Olen nähnyt naisten kuolevan. He viettivät viimeiset minuuttinsa tajuissaan kanssani sairaalahuoneessa vieressään poliisi, joka sanoi heille, että abortti on rikos tivaten laittoman abortin tekijän nimeä.”

Näin alkaa Argentiinassa, Mendozan kaupungissa asuvan Cecilia Oussetin sosiaalisessa mediassa leviävä avoin kirje. Se on vain yksi esimerkki lukuisista teksteistä, joissa tavalliset argentiinalaiset kertovat suhteestaan laittomaan aborttiin osana abortin laillistamista vaativaa kampanjaa.

Nykyinen lainsäädäntö sallii abortin vain erityistapauksessa, kuten raiskauksen uhrille tai naisen hengen ollessa vaarassa raskauden vuoksi.

Puoli miljoonaa laitonta aborttia vuodessa

”Teemme historiaa”, julistivat laillista, turvallista ja maksutonta aborttia vaativien aktivistien banderollit Buenos Airesin keskustassa. Viimeisinä päivinä ennen parlamentin äänestystä kampanjoitiin taukoamatta kellon ympäri niin kaduilla kuin sosiaalisessa mediassakin. Tunnelma oli innostunut. Lisäpotkua toi Irlannin Repeal the Eighth -kampanjan esimerkki.

Aktivistien mukaan Argentiinan kampanja voisi onnistuessaan avata tien muutokselle koko Etelä-Amerikan mantereella, jossa jopa 95 prosenttia kaikista aborteista tehdään laittomissa, usein epämääräisissä olosuhteissa. Tällä hetkellä vain Kuuba ja Argentiinan naapurimaa Uruguay sallivat raskauden keskeytyksen naisen omasta pyynnöstä.

Noin 40 miljoonan asukkaan Argentiinassa tehdään joka vuosi jopa puoli miljoonaa laitonta aborttia. Yli 50 000 naista tarvitsee vuosittain tämän seurauksena sairaalahoitoa. Ja nyt puhutaan vain virallisista luvuista, todellisuudessa määrät voivat nousta vielä korkeammiksi.

Abortin laillistamista ajava liike onkin koettanut nostaa kampanjoinnin keskiöön sen tosiasian, ettei parlamentti päätä siitä, tehdäänkö Argentiinassa abortteja vai ei. Se voi päättää ainoastaan siitä, millaisia abortteja maassa tehdään ja siitä, ovatko olosuhteet samanlaiset kaikille naisille sosioekonomisesta asemasta ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Argentiinassa tehdään puoli miljoonaa laitonta aborttia vuodessa.

Yhteistyötä yli puoluerajojen

Argentiinan poliittinen tilanne on ollut vahvasti polarisoitunut edellisen presidentin, vasemmiston Cristina Fernández de Kirchnerin (2007–2015) sekä hänen edeltäjänsä, Fernándezin puolison Nestor Kirchnerin (2003–2007) kausilla. Poliittisen kurssin kääntyminen oikealle vuoden 2015 presidentinvaaleissa ei tuonut tilanteeseen muutosta, päinvastoin.

Yhteiskunta on jopa entistä jakautuneempi, eikä maan talouttakaan ole saatu nousemaan tai jätti-inflaatiota taltutettua uusliberalistisiin oppeihin palaamalla. Abortin laillistamiseen tähtäävä lakimuutos on kuitenkin yksi niistä harvoista asioista, jotka yhdistävät poliittisia toimijoita yli puoluerajojen.

Vaikka keskustaoikeistolainen presidentti Mauricio Macri on itse ilmoittanut vastustavansa abortin laillistamista, jotkut hänen puolueensa kansanedustajat ilmoittivat äänestävänsä lakimuutoksen puolesta.

Lakimuutoksen kiihkeimmät vastustajat tulevat luonnollisesti katolisen kirkon piiristä. Myös Buenos Airesista kotoisin oleva paavi Fransiscus on ottanut kantaa kotimaansa aborttikeskusteluun kehottaen argentiinalaisia ”suojelemaan elämää ja oikeudenmukaisuutta”.

Väkivallan monet muodot

Abortin laillistamiseen tähtäävä kampanja on paitsi osoitus siitä, että poliittisesti jakautuneessa maassa pystytään löytämään puoluerajat ylittäviä yhteisiä kamppailuja, samalla myös kansalaisjärjestökentän voimannäyte.

Yksi tällaisista vahvaa jalansijaa saaneista järjestöistä on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustava Ni una menos (suomeksi Ei yhtäkään (naista) vähemmän). Liike sai alkunsa vuonna 2015 ja pian sen slogan yhdistettiin koko mantereen laajuiseen taisteluun naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen sallivaa kulttuuria vastaan. Naisten murhatilastot ovatkin Latinalaisen Amerikan alueella maailman kärkeä.

Abortin laillistamisen kannattajat pitävät abortin kieltävää lainsäädäntöä naisiin kohdistuvana väkivaltana.

”Nämä naiset, jotka saapuivat sairaalaan valehdellen, että olivat alkaneet vuotaa verta nostaessaan pyykkikoria, olivat osa väkivaltaista tapahtumasarjaa. Näiden tapahtumasarjojen summa on jättänyt sieluuni pysyvät jäljet: abortteja neulepuikoilla, väärillä kemikaaleilla, liian vähäisillä lääkemäärillä”, jatkuu Cecilia Oussetin kirje.

”Minua inhottaa maa, jossa abortin jälkeen rikkaat pyytävät synninpäästöä, mutta köyhät kuolevat, jossa rikkaat jatkavat opintojaan, mutta köyhät viedään ruumispusseissa pois, ja jossa rikkaat peittävät häpeänsä yksityisillä klinikoilla, kun köyhät joutuvat poliisikuulusteluun. Nyt ei käydä keskustelua siitä, voidaanko abortteja tehdä vai ei. Nyt päätetään siitä, että kukin aborttiin päätyvä voi sen tehdä turvallisissa oloissa. Että köyhät naiset eivät ole toisen luokan kansalaisia. Että myös köyhät jäävät eloon katuakseen, pyytääkseen synninpäästöä, tai saadakseen lapsia pysyvän puolison kanssa, tai ollessaan paremmassa taloudellisessa tilanteessa. Nyt päätetään siitä, että yhteiskuntamme muuttuisi vähemmän tekopyhäksi. Ja että kuoleman sijaan olisi enemmän rakkautta.”