Lehtikuva/Roni Rekomaa

Tutkintaryhmä

Turvallisuustutkinta koski Turussa 18. elokuuta 2017 tapahtuneita puukotuksia.

Tutkintaryhmä luovutti tutkintaselostuksensa oikeusministeri Antti Häkkäselle tänään.

Tutkintaryhmän johtajana toimi Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen.

Ryhmän jäseniä olivat psykologian tohtori Mika Hatakka, ensihoidon ylilääkäri Vesa Lund, palvelupäällikkö Marja Nyrhinen, vanhempi tutkija Olli Ruohomäki, johtaja Tarja Wiikinkoski sekä valtiotieteiden maisteri Kari Ylönen.

Viestinnän erityisasiantuntijana ryhmää tuki Onnettomuustutkintakeskuksen viestintäpäällikkö Sakari Lauriala.

Radikalisoitumista ehkäisevä työ on aliresursoitua ja hajanaisesti järjestettyä.

Riippumaton tutkintaryhmä listasi joukon korjausehdotuksia, joiden tavoitteena on ehkäistä viime elokuussa Turussa tapahtuneiden puukotusten tyyppisten tapahtumien toistumista. Tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja minimoida vahinkoja.

Listan pituus kertoo, että Suomessa on paljon tehtävää terroritekojen ehkäisemisessä. Viranomaisten keskinäistä tiedonkulkua ja työnjakoa on selkiytettävä. Maahanmuuttovirasto (Migri) ja oikeusministeriö saivat pyyhkeitä turvapaikkapäätösten ja niistä hallinto-oikeuteen tehtyjen valitusaikojen pitkästä käsittelyajasta.

Keskimäärin 1,5 vuotta liian pitkä käsittelyaika

Tutkintaryhmä kehottaa lyhentämään nykyistä keskimääräistä 1,5 vuoden kokonaiskäsittelyaikaa merkittävästi. Odottelun aikana sopeutuminen ja kotoutuminen vaikeutuvat, jolloin syntyy ääri-islamistisen radikalisoitumisen vaara, perustelee tutkintaryhmä.

Kansalaiskeskustelussa on jo pitkään vaadittu lyhentämään käsittelyaikoja turvapaikanhakijoiden elämäntilanteiden inhimillistämiseksi.

Lisäksi Migrin tulisi hyödyntää kaikki kohtuudella käytettävissä olevat keinot turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden ja iän selvittämiseksi menettelytapojaan kehittämällä. Tätä perustellaan sillä, että Turun puukottajan Abderrahman Bouananen nimi ja ikä selvisivät viranomaisille vasta puukotuksen tutkinnan yhteydessä.

Radikalisoitumista estävät toimintamallit tarpeen

Tutkintaryhmän mukaan radikalisoitumista ehkäisevä työ on aliresursoitua ja hajanaisesti järjestettyä.

Sisäministeriön tulisikin selvittää sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, miten radikalisoitumisen ehkäisyssä tarpeellisten järjestöjen rahoitus ja ohjaus järjestetään.

Järjestöjen tarjoamat palvelut halutaan saada kunnolla viranomaisten ja muiden toimijoiden tietoon.

Toiminnan tulisi olla valtakunnallista. Järjestöjen tarjoamat palvelut halutaan saada kunnolla viranomaisten ja muiden toimijoiden tietoon, jotta apua tarvitsevat osataan ohjata sopivan avun piiriin. Kansalaisjärjestöt ja poliisi tekevät yhteistyötä, mutta ei riittävästi.

Radikalisoitumisen tunnistamista arjessa vahvistetaan

Tutkintaryhmä haluaa vahvistaa keinoja, joilla vielä rikoksiin ryhtymättömien radikalisoituvien henkilöiden tunnistaminen voi tapahtua lähipiirin arjessa. Poliisihallituksen ja Suojelupoliisin on tarkoitus sopia radikalisoitumista estävät toimintamallit.

Turun puukottajan lähipiirissä oli yli puolen vuoden ajalta havaintoja ja huolta siitä, että tekijä oli kiinnostunut radikaali-islamista ja Isisin propagandasta.

Tutkintaryhmä huomauttaa, että radikalisoitumisen alkuvaiheessa tärkeä rooli on usein muulla kuin poliisilla, esimerkiksi terveydenhuollolla, sosiaalitoimella, vastaanottokeskuksella, järjestöillä, lähipiirillä ja uskonnollisilla yhteisöillä.

Tutkintaryhmä

Turvallisuustutkinta koski Turussa 18. elokuuta 2017 tapahtuneita puukotuksia.

Tutkintaryhmä luovutti tutkintaselostuksensa oikeusministeri Antti Häkkäselle tänään.

Tutkintaryhmän johtajana toimi Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen.

Ryhmän jäseniä olivat psykologian tohtori Mika Hatakka, ensihoidon ylilääkäri Vesa Lund, palvelupäällikkö Marja Nyrhinen, vanhempi tutkija Olli Ruohomäki, johtaja Tarja Wiikinkoski sekä valtiotieteiden maisteri Kari Ylönen.

Viestinnän erityisasiantuntijana ryhmää tuki Onnettomuustutkintakeskuksen viestintäpäällikkö Sakari Lauriala.