Jarkko Mänttäri

Nykyinen lääkejakelujärjestelmä on joustamaton ja kallis. Apteekkien palkkiojärjestelmä on liiaksi sidoksissa lääkkeen hintaan, toteaa alan uudistustarpeita selvittänyt asiantuntijaryhmä.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta käynnistynyt lääkejakelua koskeva selvitystyö on valmistunut. Selvitysryhmä esittää useita uudistuksia apteekkialalle. Ryhmä korosta myös, että kaikissa uudistuksissa keskeistä on varmistaa laadukas lääkeneuvonta.

Lisää kilpailua

Lääkejakelun uudistamista selvittäneen asiantuntijaryhmän mukaan apteekkien sääntelyä tulee merkittävästi uudistaa ja lisätä mahdollisuuksia kilpailla toimialalla.

Uudistukset on selvitysryhmän mukaan tehtävä potilaan ja yhteiskunnan tarpeista lähtien.

– Laadukkaat ja turvalliset apteekin palvelut voidaan varmistaa saman tasoisella sääntelyllä kuin terveyspalveluissa. Olennaista on lääkkeiden saatavuuden, lääkitysturvallisuuden ja riittävän lääkeneuvonnan turvaaminen, todetaan selvitysryhmän loppuraportissa.

Apteekkien sääntely on säilynyt Suomessa yli 30 vuotta muuttumattomana, vaikka toimintaympäristö, palvelujärjestelmä, asiakaskäyttäytyminen ja muu terveydenhuollon sääntely ovat muuttuneet.

ILMOITUS

Lupajärjestelmä arvioitava uudelleen

– Tarveharkintainen lupajärjestelmä on arvioitava uudelleen. Kalliita lääkkeitä suosiva lääketaksa eli apteekin palkkio ei ole yhteiskunnan eikä lääkkeen käyttäjän etu. Tarvitaan nykyistä monipuolisemmat toimintamallit. Oikein kohdennetulla sääntelyllä varmistetaan laadukas ja kattava lääkejakelu, lääkitysturvallisuus, kustannustehokkuus ja riittävät resurssit toiminnan kehittämiseen, selvityshankkeen johtaja Liisa Hyssälä painottaa.

Alalle pääsyä rajoitetaan tiukasti

Suomessa apteekkitoiminnan harjoittamiseen kohdistuva sääntely poikkeaa muusta terveydenhuollosta. Esimerkiksi alalle pääsyä rajoitetaan tiukasti ja uusien apteekkien perustaminen on hidasta. Perusteita muusta terveydenhuollosta poikkeavalle sääntelylle ja kilpailun rajoittamiselle ei selvitysryhmän mukaan apteekkialalla kuitenkaan ole.

Nykyinen tarveharkintaisen privilegion turvaaminen on raportin mukaan johtanut muun muassa siihen, että uuden apteekin perustamispäätös laukaisee usein vuosien valituskierteen. Noin 65 prosenttia apteekin perustamispäätöksistä johtaa valitukseen.

Apteekkien rahoitusmalli tukemaan terveydenhuollon tavoitteita

Apteekkitoiminnan rahoitus on selvitysryhmän mielestä uudistettava tukemaan nykyistä paremmin terveydenhuollon tavoitteita. Uudistus on toteutettava lääkkeen käyttäjiä ja yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Nykyisellään apteekkitalouden kannusteet eivät tue toiminnan kehittämistä.

– Lääketaksan tulee edistää rationaalista lääkkeiden käyttöä ja tukea apteekkipalvelujen kehittämistä, ei kannustaa kalliimpien lääkkeiden myyntiin. Nykyisin lääketaksa perustuu pääosin lääkkeen hintaan eikä apteekeilla ole aitoa kannustetta suosia halvempia valmisteita, vaikka apteekeilla hintaneuvontavelvoite onkin, selvitysryhmä toteaa.

Apteekkiverosta voidaan selvitysryhmän mukaan nykymuodossaan luopua. Viranomaisen tulee säädellä lääkkeiden enimmäishintaa ja siten sallia lääkkeiden hintakilpailu ja lääkkeen käyttäjää sekä yhteiskuntaa hyödyttävät alennukset.

Palvelutarpeiden muutos edellyttää lääkeneuvonnan turvaamista

Tulevaisuudessa asiakkaiden farmaseuttisen neuvonnan tarve kasvaa ja moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu. Aito mahdollisuus lääkeneuvontaan on turvattava myös harkittaessa itsehoitolääkkeiden myynnin laajentamista rajatusti apteekkien ulkopuolelle.

Oikein kohdennettu sääntely ja rahoitusmalli mahdollistavat apteekkitoiminnan ja palveluiden kehittämisen. Suomessa on oltava valmius vastata eurooppalaiseen lääkkeiden verkkokaupan tuloon, muuttuviin palvelutarpeisiin ja digitalisaation murrokseen. Lääkejakelujärjestelmämme perustuu liiaksi kivijalka-apteekkiin, jossa asiakas tulee palvelun eikä palvelu asiakkaan luokse.

– Myös harvaan asuttujen alueiden apteekkipalveluja tulee parantaa, ei heikentää. Tämä edellyttää uuden teknologian hyödyntämistä, merkittäviä investointeja ja joustavampaa toimintamallia, Liisa Hyssälä toteaa.

Lääkejakeluselvitys 2018 -hankkeen loppuraportti julkistettiin torstaina. Selvitysryhmän jäseniä ovat hankkeen pääsihteeri Lauri Pelkonen, lakimies Reijo Kärkkäinen sekä professori Heikki Ruskoaho.