Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Uusi liikennepalvelulaki astuu pääosin voimaan heinäkuun alussa. Selkeän järjestelmämuutoksen laki tuo välittömästi taksipalveluihin. Muissa liikennemuodoissa muutokset näkyvät aikaa myöten lupamenettelyn ja muun sääntelyn väljenemisenä.

Liikenneministeriö järjesti keskiviikkona medialle uuden lain mainostustilaisuuden, jossa selvitettiin millaisia muutoksia liikennepalvelulaki tuo tullessaan.

LVM:n osastopäällikön Olli-Pekka Rantalan mukaan liikennepalvelulaki on lainsäätäjän vastaus maailman muutokseen. Vastausta kaipaavat ilmastonmuutos, teknologinen kehitys, digitalisaatio sekä kasvavat kaupungit ja älykäs maaseutu.

Älykkäällä maaseudulla tarkoitetaan erilaisten liikennepalvelujen joustavaa yhdistelmää, joilla estetään palvelujen hintojen nousu harvaanasutuilla seuduilla.

Liikennepalvelulaki on liikenteen palvelumarkkinoita koskeva reformi. LVM:n Rantalan mukaan lakiuudistuksen ”keskiössä on asiakas”. Asiallisesti ottaen lakiuudistuksen keskiössä ovat kuitenkin markkinat. Lain valmistelijoiden käsityksen mukaan se on sama asia.

ILMOITUS

Keskiössä markkinat

Liikennepalvelulaki kokoaa yhteen liikennemarkkinoiden lainsäädännön. Lain on määrä luoda edellytyksiä liikenteen digitalisaatiolle ja uusille liiketoimintamalleille. LVM:n mukaan tarkoitus on edistää kilpailua henkilöliikennemarkkinoilla sekä henkilö- ja tavaraliikenteen palveluntarjoajien kilpailukykyä.

Henkilöauton lisäksi taksista käy muukin menopeli, vaikkapa mopoauto.

LVM odottaa, että uusi laki edistää merkittävästi uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa. Lain avainsanoihin kuuluu Rantalan mukaan saumattomat matkaketjut käytettävästä liikennemuodosta riippumatta.

Taksimarkkinoille kevytsääntelyä

1. heinäkuuta takseilta poistuu hintasääntely, taksilupakiintiöt, asemapaikkavelvoite sekä päivystysvelvoite ja ajovuorojärjestys.

Henkilöauton lisäksi taksista käy muukin menopeli, vaikkapa mopoauto. Taksiauton ilmaisevaa taksikupua ei enää tarvita, eikä taksamittarikaan ole pakollinen.

LVM:n mukaan pääsääntö on, ettei mittaria tarvita, jos hinta ei perustu ajan ja matkan mittaamiseen. Tämä on tilanne, jos taksi tilataan sovelluksella, joka kertoo matkan hinnan tilattaessa. Esimerkiksi taksitolpalla mittari olisi erään tulkinnan mukaan tarpeellinen.

Kyseessä on kuitenkin vain liikenteen turvallisuusviraston Trafin suositus. Pelkkään suositukseen perustuu sekin, että taksikyydin hinnoitteluperuste tulisi laittaa näkyviin ajoneuvon ulkopuolelle esimerkiksi tarralla.

Trafin edustajan mukaan liikenneturvallisuusvirasto ei tule antamaan taksamittareista eikä hinnoittelun näkyvyydestä määräyksiä. Sen sijaan ohjeistusta on tarkoitus tarkentaa.

Aivan kaikki ei kuitenkaan muutu. Kuljettajalla tulee jatkossakin olla taksilupa, johon sisältyy ajolupakoe. Kuljettajalta edellytetään myös kykyä huolehtia asiakkaan turvallisuudesta sekä osaamista vammaisen asiakkaan palvelemiseen.

Taksiluvan hakijalle tehdään rikos- ja sakkorekisterin tarkistus. Rekisterimerkinnät voivat estää luvan myöntämisen.

Kaaresta palveluksi

Liikennemarkkinoita edistämään tarkoitettu lakipaketti lähti viime vuonna liikenneministeriöstä eduskuntaan nimellä ”liikennekaari”. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta suomensi lakitermin asiaa paremmin kuvaavaksi ”liikennepalvelulaiksi”.

Kolmivaiheisen liikennepalvelulain kolmas vaihe lähti lausunnolle toukokuun lopulla. Sen on määrä tulla eduskuntaan tämän vuoden syysistuntokaudella.