Kesäkuun alussa uutisoitiin, että suomalaismiesten hi-virustartunnat ovat lisääntyneet. Erityisesti itärajan pinnassa asuvat yli 60-vuotiaat miehet vaikuttavat kuuluvan riskiryhmään ja tartunnanlähde löytyy yleensä itärajan takaa Venäjältä, jossa hiv-tartunnat leviävät, vaikka länsimaissa niiden määrä on laskenut.
YK:n hiv-tartuntojen ja aidsin vastaisen UNAIDS-ohjelman mukaan vuosien 2010 ja 2015 välisenä aikana Itä-Euroopan ja Keski-Aasian hi-virustartunnoista yli 80 prosenttia todettiin Venäjällä. Maan oman arvion mukaan tilastoitujen tartuntojen määrä kasvoi 10 prosentin vuosivauhtia, suurin osa tartunnoista oli peräisin joko neulasta tai heteroyhdynnästä.
Suositeltua estolääkitystä ei käytetä
Venäjällä vain joka kolmas hiv-diagnosoitu saa asianmukaista lääkitystä.
Hi-virus alkoi levitä Venäjällä 1990-luvun puolivälissä eli myöhemmin kuin Länsi-Euroopassa. Alkuun tartunta levisi hitaasti ja sen saivat lähinnä heroinistit, jotka käyttivät yhteisiä neuloja ja ruiskuja.
Vuoden 2017 lopussa Venäjällä oli maan terveysministeriön varovaisen arvion mukaan runsas miljoona hi-virustartunnan saanutta, mutta todellisen luvun arvioidaan olevan jopa kaksinkertainen. Virallisten tilastojen mukaan vain noin kolmasosa heistä saa asianmukaista antiretroviraali- eli ARV-lääkitystä.
Maailman terveysjärjestö WHO on jo vuodesta 2015 suositellut ARV-lääkityksen aloittamista jokaiselle, jonka hi-virustesti on positiivinen. Sciencemag.orgin mukaan Venäjällä lääkitys voidaan kuitenkin evätä vetoamalla virusten vähäiseen määrään veressä.
Myös riskiryhmiin kuuluville, mutta toistaiseksi infektoitumattomille ihmisille suositellaan ARV-lääkityksen aloittamista. Sen on todettu toimivan etenkin homomiehillä. Venäjällä sitä ei ole toistaiseksi aloitettu kenellekään.
Pietari panostaa riskiryhmiin
Hiv:n ja aidsin vastaiset järjestöt ovat vaatineet haittoja vähentävää huumepolitiikkaa, kuten neulojen ja ruiskujen vaihtopisteitä ja metadonihoitoja opiaattiriippuvaisille. Venäjän hallitus on toistuvasti torjunut järjestöjen esitykset todeten, että ne ovat kulttuurisesti vieraita konservatiivisten arvojen Venäjälle.
Muutama kansalaisjärjestö ehti aloittaa korvaushoidot, mutta Venäjän hallitus ei myöntänyt niille tukea, ja korvaushoidossa käytettävät lääkkeet ovat edelleen laittomia.
Homomiesten hakeutumista tutkimuksiin ja hoitoon hidastaa syrjintä. Lisäksi vuoden 2013 propagandalaki kieltää homoseksuaalisuutta käsittelevän tiedon jakamisen alaikäisille.
Homojen tavoin seksityöläiset hakevat apua pääsääntöisesti kansalaisjärjestöiltä.
Lukuisat kansalaisjärjestöt ovat joutuneet kuitenkin vetäytymään Venäjältä sen jälkeen, kun niin ikään vuonna 2013 säädetty laki määräsi ne rekisteröitymään ”ulkomaisiksi agenteiksi”.
Muutamissa kaupungeissa, esimerkiksi Pietarissa, riskiryhmiin on panostettu muuta Venäjää enemmän. Vuonna 2016 uusien hiv-diagnoosien määrä kääntyikin laskuun ja niiden määrä jäi alle kahden tuhannen.
Pietarissa elää 36 000 ihmistä, jotka tietävät olevansa hiv-positiivisia. Heistä noin puolet käyttää ARV-lääkitystä, suurin osa tuloksellisesti eli heidän veressään virusten määrä on hyvin alhainen.
Hiljakkoin tehdyssä joukkotestauksessa Pietarista löydettiin kuitenkin kaksinumeroinen luku sekä hiv-positiivisia homomiehiä että seksityöläisiä. Vain viisi prosenttia heistä tiesi kantavansa hi-virusta.