Lehtikuva/Roni Rekomaa

Sosiaalibarometri 2018

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosiaalibarometri selvittää kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan johtajien näkemyksiä eriarvoisuudesta ja toimeentuloturvajärjestelmän kehittämisestä.

Sosiaali- ja terveysjohtajista kyselyyn vastasi 52 prosenttia, eli 154 vastaajaa.

Kelan johdon vastausprosentti oli 50, eli 109 vastaajaa.

Sosiaalityöntekijöistä kyselyyn vastasi 300.

Sosiaalibarometrikysely toteutettiin sähköisesti 8.1.–18.2.2018.

ILMOITUS

Selvitys on tehty vuosittain jo vuodesta 1991 alkaen.

Sosiaalibarometrin vastaajista valtaosa katsoo, että Sipilän hallitus on epäonnistunut eriarvoisuuden vähentämisessä. Vastaajat arvioivat, että eriarvoisuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa.

Sosiaali- ja terveysjohtajilta, sosiaalityöntekijöiltä ja Kelan johdolta pyydettiin arvioita eriarvoisuuskehityksestä omalla toiminta-alueella ja koko maassa. Taustasta riippuen 72–87 prosenttia vastaajista sanoo eriarvoisuuden lisääntyneen. Kaikkein pessimistisimmät näkemykset olivat sosiaalityöntekijöillä eli neljä viidestä katsoo eriarvoisuuden lisääntyneen, ja positiivisimmat taas Kelan johdolla.

Indeksileikkaukset sysäävät köyhyyteen

Sosiaalityöntekijät korostavat perusturvaan tehtyjen indeksileikkauksien merkitystä. Ne ovat syventäneet sosiaalityön asiakkaiden köyhyyttä. Indeksileikkauksista puhuttaessa mainitaan usein se, että samanaikaisesti asumis- ja elinkustannukset ovat kasvaneet.

– Sosiaalityöntekijät kertovat perusturvaan tehtyjen indeksileikkausten syventäneet asiakkaiden köyhyyttä. Ensisijaisten etuuksien tasoa on korotettava, jotta ihmiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen vain aidosti viimesijaisena ja väliaikaisena ratkaisuna, SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen toteaa.

Etenkin Uudenmaan sosiaalityöntekijät pitävät asumisen kalleutta merkittävänä eriarvoisuuden aiheuttajana.

Palvelujen heikentyminen ja työttömyys lisäävät eriarvoisuutta

Sosiaalityöntekijöiden avovastausten mukaan eriarvoisuuden kasvu johtuu työttömyydestä ja palveluiden heikentymisestä. Erityisesti pääkaupunkiseudun sosiaalityöntekijät arvioivat köyhyyden johtuvan korkeista asumiskustannuksista.

Näin sosiaalityöntekijät selittävät eriarvoisuuden kehitystä Suomessa:

”Huono työllisyystilanne, ongelmien kasautuminen, palvelujen niukkeneminen, yksinkertaisesti resurssia ja sen kohdentumista heikko-osaisimpiin on liian vähän. Myös peruspalvelut ja koulutuspalvelut ovat heikentyneet, mikä vaikuttaa eriarvoisuuden kehitykseen.”

Vastaajien enemmistö eli 58–73 prosenttia sanoo, että perusturvaetuuksien – kuten työmarkkinatuen – taso on liian alhainen. Valtaosa vastaajista arvioi, että perustoimeentulotuella paikataan perusturvaetuuksien matalaa tasoa.

Vastaavan arvion on esittänyt muun muassa perusturvauudistuksen taustatyössä oleva professori Juho Saari.

Osa nuorista voi huonosti

Vastanneista juuri asiakkaiden kanssa työtään tekevät sosiaalityöntekijät ovat huolissaan nuorista. Jo lapsuudessa ja nuoruudessa tapahtuva syrjäytyminen on sosiaalityöntekijöiden mukaan seurausta paitsi koulutusleikkauksista, myös yhteiskunnan polarisoitumisesta häviäjiin ja menestyjiin.

Sosiaalityöntekijät korostavat arvojen koventumista ja tuloerojen kasvua, jotka lisäävät varhaisvaiheen syrjäytymisriskiä. Koulutusvaje ja koulupudokkuus koskettavat monia nuoria.

Tulevaisuudessa ongelmissa ovat nuoret, jotka tarvitsisivat matalan koulutustason työpaikkoja. Nuorten miesten syrjäytymisestä on käyty laajaa keskustelua.

Etuusjärjestelmää kehitettävä eriarvoisuuden torjumiseksi

Suurin osa sosiaali- ja terveysjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä uskoo, että toimeentuloturvajärjestelmä aiheuttaa liikaa väliinputoamisia. Lisäksi sosiaali- ja terveysjohtajista 40 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 56 prosenttia katsoo, että toimeentuloturvan sanktiot lisäävät eriarvoisuutta

– Sosiaalibarometri kertoo vahvaa viestiä siitä, että työnteon kannusteita on lisättävä kehittämällä palveluita ja asiakkaan kokonaisvaltaista kohtaamista sanktioiden sijaan, erityisasiantuntija Järvinen muistuttaa.

Myös toimeentuloturvan monimutkaisuus ja byrokraattisuus hankaloittavat merkittävästi etuuksien käyttöä.

Sosiaalibarometri 2018

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosiaalibarometri selvittää kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan johtajien näkemyksiä eriarvoisuudesta ja toimeentuloturvajärjestelmän kehittämisestä.

Sosiaali- ja terveysjohtajista kyselyyn vastasi 52 prosenttia, eli 154 vastaajaa.

Kelan johdon vastausprosentti oli 50, eli 109 vastaajaa.

Sosiaalityöntekijöistä kyselyyn vastasi 300.

Sosiaalibarometrikysely toteutettiin sähköisesti 8.1.–18.2.2018.

Selvitys on tehty vuosittain jo vuodesta 1991 alkaen.