Milagros Salazar/IPS

Tukholmassa ratkotaan ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä

Nälkäisten määrä maailmassa on kääntynyt kasvuun ja samaan aikaan noin kolmannes ruuasta tuhoutuu tai heitetään pois. Kasvavan väestön ravitseminen kuuluu ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin ilmastonmuutoksen ja muiden uhkien alla.

– Nykyaikainen maatalous ei kykene ruokkimaan kaikkia, eikä varsinkaan hyvällä ravinnolla, norjalaisen EAT-järjestön johtaja Alessandro Demaio sanoo. EAT ja Ruotsin valtio järjestävät Tukholmassa 11.–12. kesäkuuta foorumin, joka kokoaa eri alojen asiantuntijoita visioimaan tulevaisuuden ruokapolitiikkaa.

– Missiomme EATissa on yksinkertainen mutta kunnianhimoinen: muuttaa ravitsemusjärjestelmää niin, että pystymme ruokkimaan kasvavan väestön terveellisesti elinkelpoisella planeetalla ja jättämättä ketään ilman, Demaio selittää.

”Tuotamme ruokaa, joka tekee meistä sairaita ja tuhoaa planeetan ja tuemme tätä tuotantoa miljardeilla euroilla vuodessa.”

EAT kutsuu yhteen liike-elämän, tieteen, politiikan ja kansalaisyhteiskunnan johtavia kykyjä tavoitteenaan täydentää tiedoissa olevia aukkoja, muuttaa tutkimus toiminnaksi, laajentaa ratkaisujen soveltamisalaa, lisätä tietoisuutta ja luoda sitoutumista.

Nälkä voidaan hävittää

ILMOITUS

Maapallon nykyisistä 7,6 miljardista asukkaasta nälkää näkee yli 800 miljoonaa. Väestön ennustetaan kasvavan 9 miljardiin vuonna 2050, mikä vaatii ruuantuotannon reipasta lisäystä. Samaan aikaan ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin heikentää viljasatoja jopa 25 prosenttia.

– Lääkärinä minua huolestuttaa erityisesti se, että 800 miljoonaa näkee nälkää ja 2 miljardia kärsii ylipainosta tai liikalihavuudesta. Ravintoon liittyvät ja usein ehkäistävissä olevat sairaudet, kuten diabetes, sydäntaudit ja syövät, yleistyvät räjähdysmäisesti, Demaio pohtii.

– Ruuan saatavuuteen ja laatuun liittyy suurta epäoikeudenmukaisuutta eri puolilla maailmaa. Hävikkiruualla pystyisi ravitsemaan nälkäiset kolmeen kertaan, hän jatkaa.

Demaion mukaan YK:n tavoite nälän hävittämisestä vuoteen 2030 mennessä on mahdollista saavuttaa.

– Pitää helpottaa pienviljelijöiden pääsyä markkinoille, poistaa kaupan esteitä ja edistää kestävää ruuantuotantoa. Se vaatii poliittista tahtoa ja sitä, että kaikki alkavat vetää yhtä köyttä, hän tiivistää.

Ruoka suurin terveyshaaste

Demaio muistuttaa, että ruoka on suurin haaste ihmisten terveydelle ja iso tekijä ilmastonmuutoksessa.

– Tuotamme ruokaa, joka tekee meistä sairaita ja tuhoaa planeetan, ja tuemme tätä tuotantoa miljardeilla euroilla vuodessa. Seurauksista kärsivät eniten köyhät, jotka ovat niihin vähiten syypäitä.

Köyhissä maissa ruoka tuhoutuu useimmiten pellolle tai varastoon, mikä on estettävissä tehostamalla sadonkorjuuta ja markkinoille pääsyä. Teollisuusmaissa hävikin voivat lopettaa yritykset ja kuluttajat. Jokainen hävikin välttänyt ruokakilo hyödyttää taloutta, terveyttä ja ympäristöä, Demaio sanoo.

– Työssäni kehitysmaiden syrjäseuduilla olen nähnyt, miten kasvisravinnon suosiminen on laajentanut viljelykasvien valikoimaa entistä ravitsevampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan.

Demaion mukaan maatalouden tulevaisuus ei perustu vain tehostamiseen. Tarvitaan uusia kokonaisvaltaisia menetelmiä, jotka tuottavat entistä ravitsevampaa ja ilmastonmuutosta kestävämpää ruokaa.

Hän uskoo, että ratkaisuja löydetään Tukholman viidettä kertaa järjestettävässä ruokafoorumissa, kun samojen asioiden eri lohkoilla uurastavat ihmiset pääsevät vaihtamaan ajatuksia.