Jos lähtökohtana on oikeudenmukainen eläkejärjestelmä, meidän pitää puhua eläkeiän sijaan eläketyöurasta eli siitä kuinka pitkä työura oikeuttaa täyteen eläkkeeseen. Siirtyminen eläketyöuraan ratkaisee nykyistä eläkejärjestelmää vaivaavat eri sukupolvien ja ammattiryhmien väliset epäoikeudenmukaisuusongelmat.
Vuonna 2015 vanhuseläkkeelle siirtymistä edeltänyt mediaanityöura oli 38,8 vuotta pitkä ja työurien keskiarvo oli 35,5 vuotta. Silti moni alle kaksikymppisenä työuransa aloittanut duunari ei voinut jäädä tuolloin vielä eläkkeelle, koska hänellä ei ollut tarpeeksi ikää, vaikka työura oli kestänyt jo yli 40 vuotta. Kolmekymppiseksi asti vanhempien ja yhteiskunnan rahoilla opiskellut hyväpalkkainen korkeakoulutettu pääsi samaan aikaan eläkkeelle alle 35 vuoden työuralla vain siksi, että hän oli duunaria vanhempi.
Tällainen ammattiryhmien ja sukupolvien välinen epäoikeudenmukaisuus lisääntyy elinaikakertoimeen perustuvan eläkeiän noustessa tulevaisuudessa yhä korkeammalle. Elinaikakerroin hyödyttää vain eläkevakuutusyhtiöitä ja terveitä ja pitkään opiskelevia korkeakoulutettuja. Heidän ansionsa yleensä nousee työuran loppua kohti, he työllistyvät yleensä vakituisiin työsuhteisiin ja heidän työssään ei ole tekijöitä, jotka vaikuttavat laskevasti heidän terveyteensä ja elinajanodotteeseensa – toisin kuin duunareilla, jotka painavat vuorossa pitkää päivää heidän alaisinaan.
Elinaikakerroin hyödyttää vain eläkevakuutusyhtiöitä ja pitkään opiskelevia korkeakoulutettuja.
Miksi järjestelmä suosii niitä, joilla menee jo muutenkin hyvin? Oikeudenmukaisessa eläkejärjestelmässä elinaikakerrointa voisi käyttää vain ammattikohtaisen eläketyöuran mittaamiseen. Eli raskaamman työn aiheuttama alempi elinaikakerroin johtaa lyhyempään vaadittavaan työuraan ja kevyessä työssä taas pidempään työuraan. Tilastoinnin ja tiedon aikakaudella tällainen järjestelmä on täysin toteutettavissa. Vain tahto puuttuu.
Eläketyöuraan siirtyminen olisi vahva viesti tuleville sukupolville siitä, että yhteiskunta palkitsee rakentajansa ja ylläpitäjänsä. Työttömyys, vanhempainvapaat ja asevelvollisuus pitäisi myös huomioida työurassa. Tällä hetkellä harva nuori työntekijä uskoo ikinä pääsevänsä eläkkeelle, saati edes vakituiseen työpaikkaan.
[digilehti pvm=20180608]