Luova, uusi ympäristövirasto
1. 1. 2020 aloittava ministeriöiden yhteinen ja monialainen virasto. Siihen keskitetään nykyisten valtion aluehallintovirastojen (ELY- ja KEHA-keskukset, Valvira sekä Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos) lupa- ohjaus- ja valvontatehtäviä.
Vastaa perusoikeuksien toteutumisesta sekä kuntien ja maakuntien yleisestä laillisuusvalvonnasta.
Hyödyiksi on listattu yhdenmukaiset ja asiakaslähtöiset toimintatavat, kun kansalaiset saavat yhdenmukaisia palveluita valtakunnan laajuisesti. Yrityksille sen on sanottu mahdollistavan tasapuoliset ja toimivat liiketoimintaympäristöt.
Maakunnat ja kunnat odottavat tehokasta ohjausta ja tukea omaan päätöksentekoon ja alueelliseen toimintaan.
Maakunta- ja soteuudistus tarkoittaa sote-sotkun lisäksi sotkua myös ympäristöä ja kaavoitusta koskevien lupien valvonnassa. Yleisen edun valvonta on ollut tähän asti erottamaton osa valtion valvovan viranomaisen toimintaa. Nyt yleisen edun valvontaa romutetaan, kun Valtion lupa- ja valvontavirasto Luova aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa.
Yhteiskunnan toimivuuden sekä yksikön ja yleisten oikeuksien toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että on olemassa niidenkin etuja ajava riippumaton taho, jotka eivät siihen pysty. Nyt tätä valvontaa ollaan poistamassa.
Hallituksen esityksessä ja muissa lausunnoissa näkyy, että viranomaisten valitusoikeuden ja yleisen edun valvontayksikön poistaminen on puhtaasti poliittinen päätös.
Uuden viraston on suunniteltu toimivan eri ympäristölakien mukaisena valvontaviranomaisena, jolloin se käyttää yleisen edun puhevaltaa esimerkiksi ympäristönsuojelulain mukaisessa päätöksenteossa.
Luovalla on valitusoikeus muun muassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksistä. Sen sijaan ensivaiheen muutoksenhakuoikeutta viraston omista päätöksistä Luovalla ei tämän hetkisen suunnitelman mukaan olisi. Voimassa olevaan ympäristölainsäädäntöön perustuva yleisen edun valvonta sisällytettäisiin ympäristöasioita käsittelevän toimintaprosessin kiinteäksi osaksi.
”Sekava ja pitkä prosessi”
Yleisen edun valvonnalla tarkoitetaan yksityisen henkilön etua laajemman kokonaisuuden valvontaa.
Suomen Luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Pasi Kallio moittii hallituksen tapaa toimia Luovan toimivallan valmistelussa päinvastaisesti kuin asiantuntijat suosittelevat.
– Tämä on sekava ja pitkä prosessi. Viime kesänä lausunnoilla olleessa lakiluonnoksessa yleisen edun yksikkö oli hyvin perusteltuna suunnitelmissa mukana. Esitys oli huolellisesti valmisteltu. Siinä pyrittiin esittämään yleisen edun yksikön tarpeellisuutta sekä sitä, mitä sen tehtäviin kuuluu.
– Joulukuussa 2017 Luovaa valmisteleva reformiministeriö kokoontui, jonka tuloksena yleisen edun yksikkö sekä viranomaisten valitusoikeus poistettiin. Sen jälkeen ollaan edetty uudella systeemillä. Tämä kertoo suoraan siitä, että kyse on politiikasta eikä mistään muusta, Kallio sanoo.
Reformiministerityöryhmään kuuluu Sipilän hallituksessa keskustan Annika Saarikko ja Anu Vehviläinen, kokoomuksen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen ja oikeusministeri Antti Häkkänen sekä perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ja puolustusministeri Jussi Niinistö.
Valitusoikeuden poistamiseen ei perusteita
Valmistelun kuluessa on kuultu asiantuntijoita. Kuluvan vuoden alussa järjestettiin eri ministeriöiden yhteistyönä kuulemistilaisuus reformiministeriön tekemistä muutoksista. Mukana olivat Suomen Luonnonsuojeluliitto, WWF, korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) edustaja, Vaasan hallinto-oikeiden edustaja, Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä, ELY-keskuksen, sekä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n edustajia.
Viranomaisen valitusmahdollisuuden poistamiseksi julkisuudessa on esitetty perusteena se, että valitusoikeutta ei ole käytetty kovin paljon. On kyllä totta, että valitusmahdollisuutta ei käytetä kovin usein, mutta silloin, kun käytetään, se on tehokasta.
Kallio näkeekin perustelun outona:
– Argumentti on kummallinen: halutaan poistaa sen tahon valitukset, jotka ovat tavallaan ”parhaita”.
– On tärkeää pitää mielessä, että ELY valittaa harvoin, mutta menestyksekkäästi. Kaavoituksessa valitusten onnistuminen on noin 80 prosenttia ja ympäristöluvissa 60–80 prosenttia, mitkä ovat korkeita lukuja valituksen onnistumiselle, hän kertoo.
Kallio kertoo esimerkin myös luonnonsuojelun näkökulmasta.
– On useita tapauksia, joissa valtion viranomainen ELY on valittanut AVI:n myöntämästä luonnonsuojelun vastaisesta turvepäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja voittanut.
Asiantuntijoille viitataan jälleen kintaalla
Juridisesti iso kysymys on, että nyt ollaan tekemässä oikeudelliseen järjestelmään merkittävää muutosta. Yleisen edun ja päätösten valvonta siirtyy ikään kuin lupaprosessin osaksi, eikä se ole enää riippumatonta ja ulkopuolista kuten tällä hetkellä.
– Saattaa käydä vaikka niin, että Luovassa käsitellään jotakin lupahakemusta, ja Luovan luonnonsuojeluyksikkö katsoo, että lupaa ei voida myöntää. Päätöksenteossa lausuntoa ei kuitenkaan välttämättä huomioida, vaan katsotaan, ettei syy luvan epäämiseen ole riittävä ja lupa myönnetään. Vaikka Luovan luonnonsuojeluasiantuntija katsoo luvan olevan lainvastainen, ilman valitusoikeutta hän ei voi tehdä sille mitään.
Kallion mukaan monet tahot ilmaisivat olevansa sitä mieltä, että uusi esitys ei ole hyvä ja siinä on ongelmia juuri valvonnan ja yleisen edun turvaamisen kannalta.
Hallituksen esitys Luovasta eli Valtion lupa- ja valvonta-virastosta ei ole hyvä, sillä valvonta pettää.
KHO totesi, että edunvalvonnan yksikkö on täysin välttämätön. Siitä huolimatta kuulemisen lopputuloksena todettiin, että tilaisuudessa ei tullut esille sellaisia seikkoja, että valittua linjaa olisi tarvetta muuttaa. Yllättävää ei ole, että muun muassa EK, Metsäteollisuus ry ja Energiateollisuus ovat esityksen kannalla.
Johtopäätös on siis täysin vastakkainen asiantuntijoiden näkemyksille. Tämä on aika huolestuttavaa järjestelmän kannalta. Kuitenkin tuomioistuimet ovat ne, jotka tuntevat ympäristölainsäädännön prosessit erittäin hyvin.
Valmistelussa tarkoitushakuisuuden makua
Millaisia vaikutuksia uudella systeemillä tulisi olemaan ympäristöpäätöksiin?
Pasi Kallio vastaa tähän heti aluksi, että Luova itsessään on kannatettava pyrkimys keskittää asiat samaan taloon. Mutta ehdotuksen vaikutusarviointi on hallituksen esityksissä erittäin puutteellinen, jos sitä on lainkaan.
Kallion mukaan on huolestuttavaa, että hallituksen norminpurkamisen ja sujuvoittamisen sivutuotteena tehdään paljon olennaisia muutoksia, joiden vaikutuksia ei vielä tiedetä.
Ympäristöhallinnon sisällä tapahtuva Luovan valmistelu etenee kohtuullisesti. Siellä mietitään tosissaan menettelyjä, joilla uudistus saadaan parhaalla mahdollisella tavalla toteutettua. Kallion mukaan täysin toinen asia on, saadaanko lopputuloksena mitään hyvää aikaiseksi, sillä edelleen keskusteluissa jää täysin puuttumaan valvonnan toteuttaminen.
– Hyvää lupavalmistelua ei voi samaistaa riippumattomaan valvontaan. On kaikkein keskeisintä, että meillä on olemassa riippumaton elin, jolla on mahdollisuus valvoa ja myös valittaa tarvittaessa, Kallio sanoo tiukasti ja kysyy:
– Olisikohan tämä tarkoituksella jätetty pois?
Arvailujen varassa on myös se, mitä uudistukset tulevat käytännössä tarkoittamaan esimerkiksi alueiden käytön ja luonnonsuojelun kannalta. Ongelmahan on se, että nyt puhutaan järjestelmästä ja uudistuksista, jotka ovat vasta joskus tulossa.
Kuntien rooli ympäristötehtävissä kasvaa
Kallio muistuttaa, että myös kaavoituksen laillisuusvalvontaa ollaan lakkauttamassa. Tähän asti ELY-keskukset ovat olleet sen valvontaelimiä ja niillä on myös valitusmahdollisuus kuntakaavoitukseen tietyissä tapauksissa.
– Nyt ollaan poistamassa sellaista viranomaistahoa, joka katsoo kaavoituksen kokonaisuutta. Valtion viranomaisilla ei ole enää yleistä mahdollisuutta kontrolloida ja valvoa, että kaikki menee hyvin.
Kun valtion toimivaltaa ja valvontamahdollisuuksia kaavoituksessa heikennetään, muiden toimijoiden vastuu lisääntyy. Yhtälö on Kallion mielestä kestämätön.
– Kaavoituksen valvontatehtävät eivät mene maakunnille eikä Luovaan, vaan valvonta jää tavallaan sektoriviranomaisille ja muille tahoille, kuten järjestöille. Myös kuntien oma rooli ja vastuu kasvaa, eikä niillä aina ole sellaista tietotaitoa, osaamista ja resursseja, mitä isojen ongelmien hoito vaatii, harmittelee Kallio.
Esimerkiksi ELY:ssä on sekä kaavoitus- että luonnonsuojeluosaamista samassa talossa. Ympäristötehtävien jakautuessa osaksi Luovaa ja maakuntia, asiantuntijat sijoittuvat eri paikkoihin, jolloin luontevat yhteydet katkeavat.
”On totta myös, että Luova eriarvoistaa luonnon ja ympäristön käyttöä ja aluesuunnittelua.”
– Nyt ne hajaantuvat ja keskusteluyhteys on toinen. Prosessi on kyseenalainen myös asiantuntijuuden kannalta. Maakunnissa saattaa olla hyvää osaamista, mutta pitää muistaa, että maakuntia tulee olemaan 18 ja ne rakentavat itse osaamisensa sekä sen, mihin asioihin tullaan panostamaan.
Luova lisää eriarvoisuutta kuntien välillä
Valvonta ja asioihin puuttuminen saattavat tulla myös sattumanvaraisiksi, ja kyseenalaiset hankkeet saattavat lisääntyä, kun niihin ei ole resursseja puuttua. Lisäksi rantarakentaminen saattaa lisääntyä, kun kunnat hyötyvät hyvistä veronmaksajista.
Mahdollisuudet valvoa kaavoituksessa luonnonsuojelun toteutumista heikkenee rajusti ja joiltain osin poistuu kokonaan.
Toki kunnat hyötyvät uudistuksista muun muassa kaavoituksen osalta siinä, että voivat itse päättää enemmän, mitä alueellaan tekevät. Lähtökohtana tämä on ihan hyvä, mutta valvontamekanismi pitäisi olla mukana silloin, kun kaavoituksessa on valtakunnan laajuisia kysymyksiä.
– On totta myös, että Luova eriarvoistaa luonnon ja ympäristön käyttöä ja aluesuunnittelua. Maakunnissa on eri intressejä niin, että yhdessä arvostetaan puhdasta luontoa ja toisessa halutaan lisätä teollisuutta. Painotukset ovat silloin erilaisia myös rahan käytössä, kun pitää priorisoida sen käyttö esimerkiksi luonnonsuojelun ja terveydenhoidon välillä, Kallio muistuttaa.
Ympäristölakeihin on tehty isoja muutoksia jo ennen Luovaa. Kallio havaitseekin selvän trendin valtion ympäristöhallinnon valtuuksien vähentämisessä.
Kansalaisjärjestön näkökulmasta hän luettelee:
– On tullut valituslupamenettely, ettei hallinto-oikeudesta voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupaa, valitusmaksut ovat vähintään kaksinkertaistuneet ja maankäyttö- ja rakennuslaissa on tehty isoja muutoksia mahdollisuuksiin puuttua päätöksiin. Lisäksi nyt on tulossa maakuntauudistus ja yhden luukun menettely Luovassa.
– Paljon on tehty isoja muutoksia, mutta kokonaisarviota niiden vaikutuksista ei varmasti missään ole tehty, hän tiivistää.
[digilehti pvm=20180608]
Luova, uusi ympäristövirasto
1. 1. 2020 aloittava ministeriöiden yhteinen ja monialainen virasto. Siihen keskitetään nykyisten valtion aluehallintovirastojen (ELY- ja KEHA-keskukset, Valvira sekä Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos) lupa- ohjaus- ja valvontatehtäviä.
Vastaa perusoikeuksien toteutumisesta sekä kuntien ja maakuntien yleisestä laillisuusvalvonnasta.
Hyödyiksi on listattu yhdenmukaiset ja asiakaslähtöiset toimintatavat, kun kansalaiset saavat yhdenmukaisia palveluita valtakunnan laajuisesti. Yrityksille sen on sanottu mahdollistavan tasapuoliset ja toimivat liiketoimintaympäristöt.
Maakunnat ja kunnat odottavat tehokasta ohjausta ja tukea omaan päätöksentekoon ja alueelliseen toimintaan.