Joukko vasemmistoliiton, sosiaalidemokraattien ja vihreiden kansanedustajia pyytää määrärahoja sisällissodan muistamisen rahoittamiseksi. Kirjallisessa kysymyksessä opetusministeriöltä pyydetään määrärahoja Suomen sotasurmat 1914–22 -tietokannan päivittämiseen, sisällissodan muistomerkkien kunnostamiseen sekä jäljellä olevien joukkohautojen tutkimiseen ja vainajien asianmukaiseen kohteluun.
– Sisällissodan muistovuotta on vietetty rakentavassa hengessä, ja myös valtion ylin johto on osallistunut muistotapahtumiin. Sadan vuoden takaisia traagisia tapahtumia on muisteltu hienolla ja arvokkaalla tavalla kulttuurin, tapahtumien ja tutkimuksen avulla. On tärkeää, että nyt sata vuotta myöhemmin kykenemme käsittelemään kiihkottomasti sisällissodan syitä ja seurauksia, sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.
Sotasurmat-tietokanta tehtiin vuosituhannen vaihteessa valtion avustuksella, ja siihen on koottu tietoja sisällissodassa kuolleista ihmisistä. Sen tietoja pitäisi kuitenkin päivittää, koska tietokanta ei ole täydellinen. Aiemmat rahoitushakemukset eivät ole tuottaneet tulosta.
– On syytä saattaa arvokas projekti päätökseen. Tietokanta palvelee kansallista muistamista ja on tärkeä niin uhrien muiston, sukujen kuin tutkimuksenkin kannalta, Pekonen sanoo tiedotteessa. Hän on kirjallisen kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja.
Muistomerkkejä odotettiin pitkään
Sisällissodan jälkeen punaisten muistomerkkejä jouduttiin odottamaan pitkään. Nyt monet muistomerkeistä ovat kunnostuksen tarpeessa, mutta rahat kunnostustöihin ovat tiukassa. Sisällissodan aikaisia joukkohautoja on myös edelleen avaamatta.
– Sisällissodan uhrit, heidän sukunsa ja tulevat sukupolvet ansaitsevat paikan muistamiseen. Näin muistovuonna olisi tärkeää, että valtio osoittaisi tarvittavat varat, jotta loputkin joukkohaudat saadaan tutkittua ja vainajat saatettua hautausmaan lepoon tai joukkohautapaikat muutettua virallisiksi sisällissodan hautausmaiksi, sanoo sosiaalidemokraattien kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta sanoo.
Lauantaina Tammisaaressa järjestetään Tie Tammisaareen -muistotapahtuma. Tammisaaren vankileirillä kuoli sodan jälkeen muutamassa kuukaudessa yli 3 000 punaista nälkään ja tauteihin. Feldt-Ranta toimii tapahtuman järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Feldt-Rannan isoisän isä vangittiin ja teloitettiin tämän toimittua punaisten riveissä.
– Sata vuotta sitten eriarvoisuus ja katkeruus jakoivat kansakunnan kahtia ja johtivat järkyttävään tragediaan. Muistaminen on tärkeää, jotta vastaavanlaiset tapahtumat eivät enää koskaan toistuisi. Muistomerkit voivat parhaimmillaan lisätä ymmärrystä ja tietoisuutta vuoden 1918 tapahtumista, Feldt-Ranta sanoo.
Suomen sisällissota kesti noin neljä kuukautta vuonna 1918. Kaikkiaan lähes 40 000 ihmistä kuoli sodan seurauksena. Punaisia teloitettiin yli 7 300, minkä lisäksi vankileireillä menetti henkensä yli 11 600 punaista.
Lue lisää: Tammisaaren vankileirihelvetistä vaiettiin pitkään