Yritystukien leikkaaminen saa kannatusta suomalaisilta taloustieteilijöiltä. Asia selviää Ekonomistikoneen kyselystä, johon vastasi 43 siihen kutsutuista 90 taloustieteilijästä. 79 prosenttia vastaajista katsoi, että tukia olisi syytä lähteä leikkaamaan kunnianhimoisesti.
Useammassa vastauksessa kuitenkin huomautettiin, että osa yritystuista on hyödyllisiä.
– Samaa mieltä, mutta puhuminen yritystuista yleisesti on laiskaa. Pitäisi ottaa kantaa yhteen tukeen kerrallaan ja arvioida sen tavoiteltuja vaikutuksia, kustannuksia ja näyttöä toimivuudesta, kommentoi esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Roope Uusitalo.
Eri mieltä yritystukien leikkaamisesta oli vain kaksi ja vahvasti eri mieltä yksi vastaaja.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Marita Laukkanen puolestaan nosti esiin, että joidenkin tukien hyöty on nolla tai jopa negatiivinen.
– Joidenkin tukien osalta hyödyt saattavat olla jopa negatiiviset, jos tuet kannustavat yhteiskunnan kannalta haitalliseen toimintaan (esim. saastuttamiseen) tai häiritsevät kilpailua ja talouden uusiutumista esimerkiksi tukemalla vain osaa yrityksistä tai vain osaa vientialoista, hän kirjoitti vastauksessaan.
Eri mieltä yritystukien leikkaamisesta oli vain kaksi ja vahvasti eri mieltä yksi vastaaja.
Ekonomistikoneeseen on kutsuttu 90 taloustieteilijää akateemisten meriittiensä perusteella. Koneen taustalla on Elinkeinoelämän valtuuskunta ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, mutta paneeli on niistä riippumaton.
Neljä miljardia vuosittain tukiin
Suomessa keskustelu yritystuista velloi kiivaana keväällä, kun eduskunnan parlamentaarinen eli kaikkien puolueiden työryhmä ei päässyt minkäänlaiseen yhteisymmärrykseen niiden leikkaamisesta.
Yritystukiin käytetään Suomessa vuosittain noin neljä miljardia euroa. Vasemmistoliiton tavoitteena on tehdä yritystukiin noin 500 miljoonan euron remontti.
Lista merkittäviä säästöjä tuovista tukileikkauksista on pitkä: päästökaupan kompensaatiotuki, yrittäjävähennys, metsälahjavähennys, kaivostoiminnan alennetusta sähköverokannasta luopuminen, teollisuuden energiaverotukien alentaminen, listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoveroedun leikkaaminen sekä turpeen verokannan korottaminen.