Viime viikolla EU:sta saatiin työntekijöiden kannalta hyviä uutisia, kun Euroopan parlamentti hyväksyi lähetettyjä työntekijöitä koskevan uudistuksen. Sen mukaan lähetetyille työntekijöille tulee jokaisessa EU-maassa maksaa samasta työstä sama palkka kuin kohdemaan työntekijöille.
Voimaan tulevan direktiivin mukaan työntekijän lähettäminen voi kestää korkeintaan 12 kuukautta. Sen jälkeen lähetettyjä työntekijöitä koskevat palkan lisäksi kaikki paikalliset työehdot.
Poikkeusmenettelyllä työnantaja voi pidentää vuoden mittaista lähetysjaksoa puolella vuodella.
Palkan lisäksi työnantajan on maksettava työntekijän matka-, majoitus- ja ruokailukorvaukset koko lähettämisen ajalta. Kulut maksetaan lähettävän maan sääntöjen mukaan.
Kansainväliseen ja EU:n työoikeuteen erikoistunut lakimies Jari Hellsten SAK:sta arvioi, ettei uudistus aiheuta muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Lähetettyjen työntekijöiden samapalkkaisuus on Suomessa jo voimassa.
Olkiluodon tapaus tasoitti tietä
Lähetetyistä työntekijöistä käytiin Suomessa oikeustaistelu, kun Sähköliitto riitautti Olkiluoto 3:n ydinvoimalatyömaan puolalaisten sähkömiesten alipalkkauksen. EU:n tuomioistuin antoi asiassa ennakkoratkaisun 2015.
EU:n tuomioistuin linjasi, että Suomeen tulevan yrityksen on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen palkkamääräyksiä. Palkkataulukon alimman palkan maksaminen ei riitä vaan noudatettavaksi tulee koko palkkataulukko urakkamääräyksineen.
Tuomioistuimen mukaan työnantajan tulee maksaa myös lomarahat, päivärahat ja muut työehtosopimuksen mukaiset edut.
Suurin osa EU:n sisällä lähetettävistä työntekijöistä tulee halvemman työvoiman maista kalliimpiin maihin.
Puolalaisyritys joutui maksamaan noin 200:lle Sähköliittoon liittyneelle puolalaiselle sähköasentajalle palkkasaatavia noin 6,6 miljoonaa euroa.
Ammattiliiton jäsenyys oli edellytys sille, että Sähköliitto saattoi ajaa heidän asiaansa oikeudessa ja periä heidän saataviaan yhtiöltä.
Sähköliitto nosti kanteen Satakunnan käräjäoikeudessa, joka pyysi EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua palkkasaatavien siirron laillisuudesta sekä siitä, miten lähetettyjen työntekijöiden vähimmäispalkkaa on tulkittava.
Virta vie halvoista kalliisiin maihin
Lähetettyjen työntekijöiden asia on ollut vireillä EU:ssa jo pitkään. Hellsten katsoo, että Sähköliiton tapaus loi pohjaa asian etenemiselle EU:ssa.
– Uudistus toteuttaa EU-lainsäädännön tasolla sen, mitä EU:n tuomioistuin päätti ennakkoratkaisussaan Sähköliiton tapauksesta vuonna 2015. Se avasi EU-komissiolle tien tällaisen esityksen tekemiseen.
Uudistus selkeyttää lähetettyjen työntekijöiden asemaa koko EU:n alueella ja halpatyövoiman hyväksikäyttöä vaikeutuu.
Suurin osa EU:n sisällä lähetettävistä työntekijöistä tulee halvemman työvoiman maista kalliimpiin maihin. Suurin lähettäjämaa on Puola noin 440 000 työntekijällä ja suurin vastaanottajamaa Saksa, johon saapui vuonna 2016 yli puoli miljoonaa lähetettyä työntekijää (Euroopan komissio 2016).
Halla-aho äänesti vastaan
Euroopan parlamentin äänestyspäätös oli ratkaiseva, sillä EU:n työministerit olivat jo omalta osaltaan hyväksyneet ratkaisun äänestyspäätöksellä.
Ministerineuvostossa vastaan äänestivät Puola, Unkari, Liettua ja Latvia.
Parlamentin äänestyksessä uudistusta vastaan äänesti suomalaisista perussuomalaisten Jussi Halla-Aho. Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) äänesti tyhjää. Muut paikalla olleet suomalaismepit äänestivät direktiivin puolesta.
Direktiivin edellyttämät lainsäädäntömuutokset on saatettava jäsenmaissa voimaan kahden vuoden sisällä.
Kuljetussektori jätettiin direktiivin ulkopuolelle, koska EU:ssa on valmisteilla liikennesektoria koskeva oma uudistus. Siinä tarkastellaan muun muassa kabotaasisääntöjen uudistamista ja raskaan liikenteen kuljettajien asemaa lähetettyinä työntekijöinä.