Kuluvan viikon alussa pidetty Eläkeläiset ry:n edustajakokous päätti uudistaa järjestön ikääntymispoliittisen ohjelman. Ohjelman tavoitteet perustuvat perustuslaeissamme määriteltyihin kansalaisten perusoikeuksiin, joita ikääntyneen väestön osalta vahvistavat vielä Euroopan neuvoston ja EU:n tasolla hyväksytyt peruskirjat ja sopimukset. Maailma, jossa tavoitteita sovelletaan, muuttuu. Siksi myös ohjelmia on säännöllisin väliajoin tarkistettava.
Elämän suojelu ja inhimillisen arvokkuuden turvaaminen ovat kaikkien ihmisoikeuksien perusta. Ikä, avun tarve ja riippuvuus kanssaihmisistä eivät saa olla perusteena näiden oikeuksien rajoittamiselle.
Ensimmäinen edellytys näiden oikeuksien toteutumiselle on sosiaalisen ja taloudellisen turvallisuuden takaaminen myös eläkeiässä. Vähimmäisvaatimuksena on pidetty tulotasoa, joka on puolet kaikkien tulonsaajien mediaanituloista. Meillä se tarkoittaisi noin 1 000 euron kuukausituloa yksin asuvalle ja noin 1 500 euroa pariskunnalle.
Tavoitetta voidaan lähestyä myös alentamalla palvelujen käytöstä perittäviä asiakasmaksuja. Paineet varsinkin sote-uudistuksen yhteydessä ovat päinvastaiset, koska uudistus johtaa palvelujen markkinoitumiseen. Maakunnilla ei ole omia tuloja, ja kun valtio karsii sote-palvelujen rahoitusta, jää asiakasmaksujen nostaminen palvelujen karsimisen ohella ainoaksi keinoksi sovittaa palvelujen tuotanto rahoituskehykseen.
Toimeentulon turvaamisen ohella palvelut ovat elämän suojelun kannalta avainasemassa. Yhteiskunnan on taattava palvelujen saatavuus, jota ei pidä esimerkiksi maksujen korotuksella heikentää. Palveluverkon on oltava niin tiheä, että palvelut ovat myös saavutettavissa.
Ikääntyneiden palvelutarve luonnollisesti riippuu toimintakyvystä. Niin kauan kuin toimintakyky on hyvä, kuuluu eläkeläiselle oikeus valtavirran palveluihin alentamalla tarvittaessa asiakasmaksuja. Kun toimintakyky heikkenee, kuuluu eläkeläiselle oikeus tuettuihin palveluihin, esimerkiksi kotihoitoon.
Palvelujen on oltava myös laadultaan sellaisia, että ne turvaavat arvokkaan elämän myös vaiheessa, jossa elämän ylläpitäminen edellyttää tukea ja apua. Kansainväliset sopimuksetkin kieltävät ikääntyvien nöyryyttävän ja epäinhimillisen kohtelun.
Siksi vanhuspalvelulakiin on palautettava sieltä poistettu oikeus ihmisarvoiseen elämään ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyn perusteeksi. Vanhuksen jättäminen heitteille kotiin kuolemaan on mahdollisimman kaukana elämän suojelemisesta ja arvokkaan ikääntymisen tavoitteista, joihin olemme sitoutuneet.
Kysymys on ennen muuta henkilöstömitoituksista. Liian tiukka henkilöstömitoitus on suurin laadultaan ala-arvoisen hoidon syy. Jo ohjelmassaan maan hallitus avasi oven hoitajamitoituksen pienentämiselle alle jo valmiiksi liian alhaisen tason. Tähän on saatava korjaus.
Painopisteen siirtyessä kotihoitoon joutuvat yhä huonokuntoisemmat ikääntyneet asumaan kotona. Siksi asuntojen esteettömyyteen on panostettava. Yhteiskunnan on tuettava asuntojen kunnostamista sellaisiksi, että niissä pystytään asumaan toimintakyvyn heiketessä.
Asumista on myös tuettava asumisen kustannuksia alentamalla. KELAn asumistuen heikentämishankkeista on luovuttava. Tuettavan vuokran enimmäismäärää on nostettava, koska vuokrat ovat varsinkin kaupunkiseuduilla karanneet kauas tukeen oikeutetun vuokran enimmäismäärän yläpuolelle.
Tietotekniikan hallinta on pitkälle sukupolvikysymys.
Hyvinvoinnin aineellisten edellytysten ohella tärkeää on myös henkinen hyvinvointi ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Ne ovat myös paras lääke suomalaisen ikääntymispolitiikan yhä kipeämpään ongelmaan, yksinäisyyteen.
Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen edellyttää mahdollisuutta osallistua itselleen kiinnostaviksi ja läheisiksi koettujen yhteisöjen toimintaan. Eläkeikäisille luontevaa on osallistuminen eläkeläisjärjestöjen toimintaan. Toimintakykyisimmät voivat osallistua myös vapaaehtoistyöhön.
Yksi aikamme ilmiö on eräänlainen teknologiausko. Sen myötä on ryhdytty puhumaan hyvinvointiteknologiasta, mikä näkyy erityisesti tietotekniikan kaikkivoipaisuuden korostamisena. Ylen uutisissakin todetaan tavan takaa, että ”lisää aiheesta nettisivuillamme”.
On syytä muistaa, että tietotekniikan hallinta on pitkälle sukupolvikysymys. Keskuudessamme on vielä pitkään ikäluokkia, jotka eivät ole joutuneet työelämässään käyttämään digilaitteita eivätkä ole niihin arkielämässään tutustuneet.
Järjestömmekin tekee arvokasta työtä tämän kynnyksen ylittämiseksi jäsenistöä kouluttamalla. Mutta edelleen kansalaisille tarpeellisen asioinnin järjestäminen vain tietotekniikan avulla on todellisuudessa ikäsyrjintää.
Teknologia tarjoaa monia hyviäkin mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi hälytysjärjestelmiä kaatumisen varalle tai varojärjestelmiä sähkölaitteisiin. Myös kiireellisen avun hälyttämiseen on hyödyllisiä välineitä.
Sen sijaan mennään hyvin kyseenalaiseen suuntaan, jos puutteellisia hoitajamitoituksia perusteellaan sanomalla, että teknologia tulee korvaamaan hoitajien työtä. Kehitellään robotteja, jotka voivat korvata kotieläimiä tai jopa syöttää vanhuksia.
Aina on muistettava, että tekniikka ei koskaan voi korvata inhimillistä kontaktia, lämpimiä käsiä.
[digilehti pvm=20180601]